PARASKEVA

Kirjameemi

2012-01-09T09:42:00.002+02:00

Löysin ja otin kiertoon kirjameemin Vaeltajalta
Mitä kirjoja on tällä hetkellä yöpöydälläsi?
Yöpöydälläni on vino pino kirjoja ja lehtiä. Pöytä pitäisi siivota ja järjestellä käytännöllisemmäksi. Tällä hetkellä pöydältä löytyy: 1.Carelia, kulttuurilehti 8/2011 jonka toi naapuri postilaatikkooni ennen joulua
2.Pirkko Jauhiaisen "Kirkko Karjalssa" kirppislöytö Kuopiosta
3.Elinä Karjalaisen toimittama kirja "Ukki ja mummi" myös kirpparilöytö
4. Valokuvakirja Pyhiinvalellusmatkalta Laatokan Valamoon, joululahja miesystävältäni
5. Laila Hietamiehen "Elämän huipulta" joululahja pojalta (hänen kirpparilöytönsä)
6. Seppo Jokisen dekkari "Vilpittömässä mielessä" joululahja pojalta (kirpparilta)
7. Viime vuoden Ortodoksinen kalenteri, joka päättyy huomiseen. Uutta en ole vielä hankkinut, sillä viimeksi niitä ei kirkossa ollut saatavilla. Pitänee käydä keskiviikkona kirkkoherranvirastolta.
8. Piispa Panteleimonin kirja "Venäläistä teetä" kirpparilöytö Kuopiosta
9. Kallistos Ware "Ortodoksinen tie" lainassa miesystävältäni

Millaista kaunokirjallisuutta luet?
Luen elämänkertoja ja matkakirjallisuutta. Historialliset kirjat kiinnostavat myös.

Miksi et kirjoita lukemistasi kirjoista?
Blogia tulee kirjoitettu nykyään kovin vähän ja lukemiseenkin on liian vähän aikaa tai laiskuus vaivaa. Luen kyllä mielelläni toisten kommentteja ja kirja-arvosteluja ja usein valitsen omat kirjat noista toisten lukemista kirjoista.

Mitä olet lukenut viimeksi?
Venäläistä teetä ja pieninä paloina Ortodoksista tietä.

Mitä noloa löytyy kirjahyllystäsi?
Pölyä, ertonaisia lehtiä, papreita ja muuta epäjärjestystä

Millaista tietokirjallisuutta luet?
Ortodoksista teologiaa ja historiakirjoja mm. luostareista. Kirjoja luovutetusta Karjalasta. Käsityökirjoja

Missä säilytät kirjojasi?
Kirjoja löytyy neljästä kirjahyllystä, pöydiltä, tuoleilta, sängyltä ja joskus lattialtakin.

Meemiä saanee kierrättää.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

2011-12-06T11:09:00.000+02:00

Optinan isien rukous Новая версия. New version.wmv

2011-11-28T08:54:00.000+02:00

Matkalla pyhiin 5 ja paluu kotiin

2011-11-16T13:51:00.003+02:00

Sunnuntaiaamu näyttäytyi sumuisena, mutta lämpimänä. Heräsimme pääkellon soittoon, joka kuului varmasti kauas. Äänitin soittoa kännykälläni ja nyt voin kuunnella sitä joka kerran, kun puhelimeni soi. Kävin katsomassa aamupalveluksen alkua. Kirkko oli tupaten täynnä mustapukuisia ja huivipäiviä pyhiinvaeltajia. En jäänyt kirkkoon koko palveluksen ajaksi, vaan suuntasimme kulkumme kahdestaan igumenien hautausmaalle. Tie oli reunustettu mahtavilla pihtakuusilla ja aistin menneen ajan ja nykyisyyden yhdistyvän askeltemme alla. Tätä tietä oli vainajat saatettu haudanlepoon, rukouksin ja tätä tietä oli asteltu heitä muistelemaan.

Hautausmaalla oli vanha kirkko sekä kellotapuli.

Jykevät hautaristit kätkivät alleen monet kunnioitetut igumeni-isät.

"Ollos iäti muistettu..

...sinä autuuteen kutsuttu isämme, Igumeni Damasgin, Igumeni Nazari, ...!"

Tihkusade ei häirinnyt lintuja, jotka iloisesti lauloivat paluumatkalla hautausmaalta poistuessamme. Askeltemme jäljet piirtyivät kosteaan maahan ja liittyivät siihen pyhiinvaeltajien ketjuun, jotka vuosisatoja olivat tätä samaa tietä vaeltaneet.

Aamu-usva peitti alleen karjalaisen kukkaniityn ja tuoksuvan ruusupensaan luostarin takapihalla.Pyhään ehtoolliseen osallistuva kirkkokansa paastoaa edellisestä illasta lähtien ja vasta liturgian jälkeen oli luostarin aamupalapöytä katettuna, noin puolenpäivän aikoihin. Sitten olikin aika sanoa hyvästi luostarille. Huoneiden luovutuksen jälkeen tavaramme vietiin pikkubussilla satamaan ja me kävelimme katselemassa vielä hedelmäpuutarhoja ja sataman kauppapuoteja.

Puutarhat olivat kukoistavia; vanhat satavuotiaat omenapuut tuottivat edelleen hedelmiä, marjapensaita oli monenlaisia ja pieniä kivpenkkejä reunustivat aivan upeat kukkaistutukset.

Satamassa pääsimme vielä yhteiseen kuvaan. Laiva lähti kuljettemaan meitä kohti Sortavalaa, Karjalan kangasta, rajaa ja Suomea.

Taas hopealle välkkyy vedet aavat, ja laiva kulkee hiljaa keinuen.Vaan sydäntäni viiltää kaipuun haavat, sumentaa silmän kyynel suolainen.Miks`sydänparka huokaa raskahasti ja miksi mieli velloo ees ja taas?Kysymys vanha loppumattomasti, näin haet, haet turhaan valkamaas.Hyvästi jää, saareni, ainoani, hyvästi jääkää paikat pyhät niin,kupolit, kultaristit kirkoissani, hyvästi jääkää! - Vaiko näkemiin-?Näin kadotessas`sineen taivaan rannan, silmäni hiutuessa ikävään,kuvaasi mielessäni aina kannan. Sen muiston maisemassa aina nään.Maa sama Herran siellä on ja täällä, näin pyhä usko kokee lohduttaa;Vaan kaipuu siteellänsä sinnikkäällä. kuin synti vaeltajaa vainoaa.Valamo, rakkain paikka maailmassa, sanani liian köyhät kiitokseen.Vain murheessansa häilyy ankeassa, ei yllä ylistyksen korkeuteen.Enkeli pyhän saaren, siunaa meitä. Tiedäthän tiemme johdon oikean;Väkevyys taivaan, tue väsyneitä, kuljeta laivaa murheen ulapan... sanat igumeni Hariton

Matkalla Pyhiin 4

2011-09-09T10:25:00.001+03:00

Lauantaiaamuna, aamiaisen jälkeen kävelimme Nikolskin skiitalle. Ennenvanhaan skiitalle oli pääsy vain vesiteitse, mutta nyt sinne oli rakennettu silta pääsaarelta. Matkan varrella, sillan korvassa oli venäläinen asunto, jonka pihalla käyskenteli kukko sekä kanoja ja kaksi sarvekasta vuohta.

Skiitan ympäristö oli kaunis; mäellä oleva kirkko, valkoinen munkkien asuinrakennus, ihanat kukkaistutukset sekä vanhat sireenit, kukassaan.

Rannalla oli vielä vanha tullimaja ja iso risti.

Skiitan kirkkoa remontoitiin, mutta pääsimme kuitenkin pistäytymään kirkossa. Kuvia ei sisältä saanut ottaa.

Lauantaipäivänä saimme pitää pääkirkon alakirkossa rukouspalveluksen Pyhittäjäisille Sergeille ja Hermannille."Oi pyhät ja autuaat jumalankantajat pyhittäjäisämme Sergei ja Herman, Jumalan kunnian näkijät taivaan valtakunnassa, älkää ylenkatsoko meitä, syntisiä, puutteissamme ja murheissamme, vaan kiiruhtakaa luoksenne rientäviä auttamaan. Ottakaa vastaan huokaukset ja kyyneleet ja kuulkaa nöyrä rukouksemme. Seisoessanne taivasten Kuninkaan edessä rukoilkaa Hänen hyvyyttänsä, että Hän armahtaisi luostarianne ja antaisi koko maamme kantaa runsasta hedelmää, säilyttäisi maassamme rauhan ja hiljaisuuden, vahvistaisi meitä kaikkia uskossa ja hyvissä teoissa ja pelastaisi meidät synnin himoista, näkyväisten ja näkymättömien vihollisten hyökkäyksistä, vapauttaisi ahdistetut, parantaisi sairaat ja pahan hengen vaivaamat, merellä kulkijat pelastaisi, matkustajien mukana matkustaisi sekä auttaisi jokaista puutteessa olevaa uskovaista, sillä me kaikki olemme Hänen tekoansa. Hänen on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen."

Rukouspalveluksen jälkeen tutustuimme alakirkkoon. Tunsin vahvasti siellä kuten muuallakin Valamossa vuosisatoja jatkuneen ja jatkuvan rukouksen virran, joka kantaa meitä nyt ja eteenkinpäin. Kävimme myös yläkirkossa, joka oli sanoinkuvaamattoman kaunis ja avara. Lauantai-iltana osallistuimme siellä vigiliaan. Pääkirkossa ei ollut valokuvauslupaa.

Valamon pääsaarella sijaitsee useampi sivuluostari eli skiitta. Kaikkiaan Valamon saaristoon kuuluu n. 50 saartaa ja joillakin saarilla on myös kunnostettuja skiittoja. Kaikkiaan skiittoja on entisöity toistakymmentä ja yksi täysin uusikin on rakennettu v.92 jälkeen.

Lauantai-iltapäivällä lähdimme kantosiipialuksella toisella puolen Valamon pääsaarta. Rantauduimme Uuden Jerusalemin skiitan satamaan. Satamassa oli isoja valtamerialuksia, Pietarista ja Moskovasta asti. Jouduimme kulkemaan parin laivan läpi, jalan, ennenkuin pääsimme rannalle. Sataman rannassa oli myyntikojuja ja tie nousi ylämäkeen kohti Ylösnousemuksen eli Uuden Jerusalemin skiittaa.

Skiitan sataman puoleinen portti.

Skiitan yhteydessä toimi 1930-luvulla Valamon poikakoti; siihen otettiin oppilaiksi köyhien leskiäitien poikia, jotka saivat ilmaisen ylläpidon ja koulutuksen
Eräs tunnetuimpia poikakodin kasvatteja on Helsingin seurakunnan pitkäaikainen toinen pappi, rovasti Arvi Karpov, joka kirjoitti Valamon vuosistaan kaksi muistelmateosta. Nykyään skiitalla asuu kesäisin oppaita, jotka esittelevät Valamon saaristoa.

Ylösnousemuksen skiitan yläkirkko (josta kuva) on omistettu Kristuksen ylösnousemukselle ja alakirkko apostoli Andreaalle. Alakirkossa on kopio Jerusalemissa sijaitsevasta Kristuksen hautakammiosta.

Uuden Jerusalemin skiitalta lähdimme kävellen paluumatkalle. Suurin osa pyhiinvaeltajista kulki pidenpää reittiä ja me kuljimme pienellä joukolla helpomman ja lyhemmän tien kautta.

Matkan varrella ihastelimme Getsemanen skiittaa

Karjalaumaa, paimenensa kanssa. Paimen soitti poikkihuilulla meillekin tuttua säveltä: Vain kotka lentää aurinkoon. Se oli uskomaton idylli, jonka olisin tahtonut tallentaa videolle. En vain osannut käyttää kameran videotoimintoa

Igumenin lammilla olisi voinut viivähtää vaikka kuinka kauan. Luonnon rauha ja kauneus kosketti syvältä.

Karjahovilta palasimme pääluostarille pikkubussilla, jonka vauhti kapealla saaritiellä oli melkoinen. Ehjänä kuitenkin saavuimme perille.

Matkalla Pyhiin 3

2011-09-06T21:51:00.001+03:00

Kantosipialus matkasi tyynellä Laatokalla ja näkymänä oli Sortavalan saariston jälkeen vain vettä, silmänkantamattomiin. Viimein, malttamattomana nousin katsemaan horisonttia ja näin maata ja kupolin. Näinkö ne ensimmäisenä, en tiedä, mutta ainakin ilmoitin siitä porukalle..." tuolla siintää Valamo"...ja kamerat löytyivät hetkessä käsiin. Ensimmäiset kuvat olivat hämärät jo aluksen likaisen etulasin vuoksi. Jännitys tiivistyi mitä lähemmäksi kirkon kupoli tuli ja viimein edessä oli

Nikolskin skiitta. Olimme Valamon luostarin vesillä ja enää vain muutama minuutti, kun pääsimme kääntymään satamaan ja laituriin. En kumartunut maahan, enkä suudellut sitä, päästyäni kovalle maalle, Valamon maaperälle. Ihemtykseni keskittyi koneisiin ja kuorma-autoihin ja miesten hyörinään satama-alueella. Myöhemmin saimme kuulla, että Valamoon oli tulossa vierailulle patriarkka Kirill ja sataman kunnostustöillä oli kiire, siellä työskenneltiin lähes yötäpäivää. Matkatavaramme pakattiin pieneen bussiin ja me itse lähdimme nousemaan niitä 62 porrasakelmaa ylös kohti pääluostaria ja majoituspaikkaamme.

Siinä se oli edessämme, pilviä hipoen, pääluostarin kirkko. Emme saaneet kuvata sitä sisäpihalta vaan vain hotellipihalta, aidan takaa. Sen risti kohosi yli 70m:n korkeuteen, maan pinnasta. Rakennustelineillä kulkivat remonttimiehet ja -naiset ilman turvaköysiä ja kaiteita. Päätä huimasi jo pelkkä heidän työskentelynsä katselu. Ehkä munkit rukoilivat heidän turvallisuutensa puolesta ja varmasti niin tekivätkin.

Suurin osa matkalaisistamme majoitettiin pääluostarin ulommaisen kehän hotellirakennukseen. Suomalaisen tulkkimme lisäksi joukkoomme oli liittynyt myös paikallinen tulkki. Hän oli inkeriläinen, erittäin hyvää suomenkieltä puhuva ja eloisa nainen. Tulkkien avulla selvittelimme majoitusta. Hotellimme "emännöitsijänä" oli nuorehko "nunna" ( en tiedä oliko hän sitä oikeasti). Nuoremmat ja hyväjalkaiset majoitettiin kolmanteen kerrokseen (niin me kaikki luulimme) ja huonompikuntoiset ensimmäiseen kerrokseen. Nyt oli vain niin, kuten hotellista poislähtiessä selvisi, että kolmas kerros tarkoitti täällä ensimmäistä kerrosta ja ensimmäinen kerros sijaitsi ylinnä. Niimpä nunna työnsi meidät miesystäväni kanssa heti alimpaan kerrokseen. Huoneet olivat todella siistit, samoin käytävät ja siellä sijaitseva wc ja suihku. Kylmien ilmojen aikaan huoneita lämmitettiin käytävillä olevilla tiiliuuneilla. Naiset vaihtoivat matka-asusteet luostariin sopivaan vaatetukseen; hameeseen tai mekkoon ja huiviin. Hameen alle jätin itse, kuten moni muukin, pikäthousut etteivät hyttyset päässeet pistelemään.

Venäläisen oppaamme mukana kiersimme pääluostaria

Pääsimme vihdoin ruokailemaan, isoon ruokasaliin. Meille oli katettu pöydät ja saimme syödäksemme kasvisbortskeittoa, makaroonia ja kalaa. Juomana oli jotain luumukompottimehua. Miesystäväni taisi jäädä hieman nälkäiseksi, joten kävimme illalla täydentämässä ruokavarastoja luostarin sekatavarakaupasta. Luostarissa ei käytetä lihaa eikä maitoa, joten ateriat olivat enimäkseen kasvisvoittoisia, lisänä makarooneja ja kalaa. Aamuisin saimme puuroa sekä leikkeleitä. Aamiaisen jälkeen oli ruokasalissa myytävänä myös ihania piirakoita: kaali-, kala-, omenatäyillä. Tulkin välityksellä sain tietää, että piirakat olivat paisttu paastotaikinaa, joten niihin ei ollut käytetty lainkaan kananmunia. Sain siten herkutella niillä mielin määrin.

Saimme kuulla hienoa kuorolaulua, jota esittvät pietarilaiset musiikinopiskelijat. Tämä pieni kirkko sijaitsi luostarin ulkokehällä ja siellä sai poikkeuksellisesti myös valokuvata. Kuoro lauloi myös suomeksi. Ostimme muistoksi hienosta konsertista heidän levyttämänsä cd:n.

Illalla, ennen nukkumaan menoa kävelimme vielä satamassa. Uni voitti viimein väsyneet pyhinvaeltajat ja uni oli hyvää ja syvää.

.

Matkalla Pyhiin 2.

2011-09-05T18:59:00.000+03:00

Matkan varrelta Suomen puolelta nousi muutama matkatoveri kyytiin, samoin saimme Joensuusta matkafirman "Luostarimatkat" järjestämän tulkin mukaamme. Kun koko pyhiinvaeltajoukko oli koossa hiljennyimme isä Kostin johdolla rukouspalvelukseen. " Oi Vapahtaja, joka Luukkaan ja Keopaan kanssa Emmaukseen kuljit, saavu nytkin palvelijaisi seuraksi heidän matkalle hankkiutuessaan ja päästä heidät kaikista vaaroista, sillä sinä voit kaiken, mitä tahdot, oi ihmisiä rakastava."

Ennen raja-asemaa, lauloimme: "Valamo saari ihmehinen, voimasta Luojan Armiaan. Luostari paratiisillinen on siellä puhtauedessaan. Ihmeellisesti pyhitetty, tyyssija valittujen vain, sydämissämme ylennetty, asunto rauhan vaalijain...."

Rajamuodollisuudet sujuivat ongelmitta ja rahanvaihdossa saimme käteemme tukun ruplia. Olin nyt ensi kerran Venäjän puolella, entisen Karjalan mailla ja sydämeni sykki jännityksestä.

Ensimmäinen pysähdyspakkamme oli Ruskealan luterilainen kirkko, jossa söimme maittavan aterian. Ruokana oli lihapullia, perunoita, kastiketta ja salaattia. Jättämällä lihapullat pois lautaseltani, säästyin kananmuna-allergialta, mutta ruokaa oli kyllä muutenkin riittävästi. Kirkko oli vielä rakenteilla:

iso kirkkosali oli luterilainen

ja ruokasalin puolelle oli rakennettu ortodoksinen alttari.

Bussimme jatkoi matkaansa halki entisten karjalaisten maisemien. Tienvarret olivat vesottuneet lähes läpinäkemättömiksi ja siellä mistä jotain näkyi oli vastassa vanhat vinot ja harmaat rakennukset.

Varhaisen aamuheräämisen vaikutus alkoi painaa silmäluomiani umpeen. Nukuin, bussin matkatessa kohti Sortavalaa ja osan Sortavalan kiertoajelunkin ajan. Vanhat ränsistyneet talot olivat suomalaisten aikoinaan kodikseen rakentamia. Niitä ei oltu millään lailla korjattu.

Sortavalan ortodoksinen kirkko oli remontin alla, kuten kuulema useita vuosia aikaisemminkin. Pääsimme sinne sisään ja saimme sytyttää tuohuksemme pyhien ikoneiden eteen. Tunnelma oli harras ja tunsin olevani oikealla matkalla, matkalla pyhiin.

Matkan tärkein osuus alkoi Sortavalan satamasta, kun Valamon kantosiipialus starttasi rannasta ja matkasi kauniin Sortavalan saariston kautta kohti aavaa Laatokkaa ja Valamon luostarisaaria.

Matkalta Pyhiin 1.

2011-09-05T17:38:00.001+03:00

Viimeisessä päivityksessä olimme lähdössä Laatokalle, Valamon luostariin. Matkasta on kulunut kokonainen kesä ja matkakertomus on muotoutunut monen unohduksen myötä seuraavanlaiseksi.

Paniikki iski lähtöpäivää edeltävänä iltapäivänä. En löytänyt mistään kopiota matkavakuutuksestani. Muistin käyneeni vakuutustoimistossa ja sen etten maksanut vakuutusta silloin käteisellä. Tarkistin pankkitositteet netistä, enkä löytänyt sieltä maksutositetta. "Tähänkö tämä matka nyt päättyy, heti alkuunsa" oli paniikkkinen ajatus ja itku pursui kyynelkanavistani. Viimein älysin, miesystäväni kehoituksesta, soittaa vakuutusyhtiöön. Siellä asiaa tutkittiin monen virkailijan voimin ja todettiin, ettei ainakaan maksamattomia maksuja ole kontallani. Tieto siitä helpotti ja illalla löytyi oikea kuittikin, suoritetusta maksusta.

Perjantaiaamuna 17.6. starttasimme. pojan kuljettaman automme klo 5 kohti Lieksaa, josta bussi oli lähdössä kuuden aikaan rajalle. Tulimme Lieksaan hyvissä ajoin ja ajoimme luulemalleni, kirkon pihan, lähtöpaikalle. Olimme ensimmäiset paikallaolijat ja sitä jo hieman ihmettelin. Miehet totesivat, ettei tämä ainakaan kirkon piha ole, sillä temppelin seinässä lukee seurakuntatalo. "Mitäs nyt tehdään?" Jäämmekö nyt pois matkasta, koska emme löydä Lieksan ortodoksista kirkkoa? Onneksi kännykässäni oli matkanjärjestäjän puhelinnumero ja heti ensimmäiseen soittooni vastattiin. "Ajakaa seuraavaan risteykseen ja siitä vasemmalla. Kirkko ja bussi löytyy sieltä. Niinpä parin "pienen vastoinkäymisen" jälkeen olimme turvallisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Matka saattoi alkaa.

Aurinkoista aamua!

2011-06-15T07:22:00.000+03:00

Unet karisivat silmistäni jo klo 4:30 ja siitä asti olen ihastellut aamun kauneutta ja lintujen liverrystä. Sää on viileän puoleinen +10 astettta, joten en taida lähteä nyt aamu-uinnille. Kesäuintikausi on kyllä jo avattu ja vesi on todella lämmintä, avantoon verrattuna :D

Valmistaudumme perjantaiaamuna alkavaan Laatokan Valamon reissuun. Sääennuste lupaa sinne aurinkoa, mutta viileää. Pitänee harrastaa kerrospukeutumista eli hameen alle pitkäthousut. Tulemme takaisin sunnuntai-iltana. Tätä matkaa olen odottanut aina 10 vuotiaasta lähtien ja nyt se on jo näin lähellä!

Kuvakierros, edelliseen postaukseen.

2011-05-25T10:00:00.000+03:00

Joensuun kalamarkkinoilla Apan korun korutaiteilijan kanssa.

Pielisjoki kimmelsi auringonpaisteessa.

Leijojen tanssi sinisellä taivaalla

Uuden Valamon kuusikuja, Heinävedellä, kutsui kirkkoon, aamupalvelukseen ja liturgiaan.

Sain ensimmäisen kerran osallistua Uudessa Valamossa, ehtoollisen sakramenttiin.

Kuopion tori oli täynnä kirpputorimyyjijä ja ostajia.

Vehmersalmen silta, aamu-uinnilla kuvattuna.

Paluu Uuteen Valamoon, ennen kotimatkaa.

Terveiset Valamosta, Heinävedeltä!

2011-05-19T18:37:00.000+03:00

Aikaa on todella vierähtänyt, edellisestä postauksesta. Kirjoittelen tätä Vehmersalmelta, Kuopion periferiasta. Tulin iltapäivällä tänne Heinäveden Valamosta, jossa olin Omaiset mielenterveystyön tukena järjestön järjestämällä voimavarakurssilla.

Kotoa olen ollut poissa viime perjantaista lähtien. Olimme ystäväni, korutaiteilijan kanssa Joensuun kalamarkkinoilla lauantaipäivän. Laitan tapahtumasta kuvia myöhemmin.

Sunnuntaina ajelimme Valamoon, jonne ystäväni jäi jalometallikurssille ja itse menin ystäväni Catariinan luokse yökylään ja odottamaan tiistaina alkavaa omaa kurssiani. Kiitos kahdesta ihanasta vuorokaudesta ja kaikesta, mitä sain Catariinan ja perheen kanssa kokea!

Oma kurssini alkoi tiistaina ja päättyi tänään iltapäivällä. Ehkä suurin anti oli Valamo itse ja sen hengellinen anti. Tapasin myös entisiä ja uusia ystäviä joiden kanssa saimme todeta, että Jumala antaa ihmeellisiä kohtaamisia tiellemme. Tähänkin tulee kuvia, kunhan kotiudun ensi viikolla ja saan kameran kuvat tietsikalle.
Maanantaina palaan Valamoon, hakemaan korutaiteilijan kurssiltaan ja suuntaamme auton nokan kohti Joensuuta ja Nurmesta.

Hyvää viikonvaihdetta jokaiselle lukijalle!

Lukeminen on mieleistä!

2011-01-05T22:31:00.002+02:00

Löysin kaksi kirja-arvontaa näistä blogeista:

Lumiomena

Odota, mä luen tän eka loppuun

En osannut linkittää kuvia, mutta blogien nimistä klikkaamalla pääsee arvontasivuille. Käykäähän kommentoimassa, niin pääsette mukaan!

Yöpöytä on täynnä kirjoja: Robin Cook, Perimä (pojalle ostamani joululahja) Kate Jacobs, Lankakaupan tyttö (ystävältä lainassa, jo kuukausia), Äiti Tekla, Lasin hämäryys (oma ostama), Benedicta Idefelt, Viipurista Vatikaaniin (pojan lahja minulle) samoin olen pojalta saanut Patricia Cornwell, Post Mortem ja John Grisham, Testamentti. Sitten on vielä lukuisia kirjoja Karjalasta, jotka sain lainaan naapurista ja ortodoksisia kirjoja, joita olen viime aikoina myös hankkinut. Osaa näistä olen aloittanut lukemaan ja osa on aivan avaamattomia. Käyn usein kirjastossa, mutta viimeaikoina on täytynyt palauttaa joku kirja ihan lukemattomana takaisin. Ei kiinnostuksen puutteesta, vaan saamattomuudesta.

Siunausta Uuteen Vuoteen 2011!

2011-01-02T07:44:00.000+02:00

Rasimäen tsasounan luminen olemus tervehti matkalaisia viime viikolla; ristinhakumatkalla. Kummini oli tullut kyläilemään äitinsä luokse ja tuonut minulle tullessaan kaularistin. Mirhavoitelun yhteydessä sain ristin seurakunnalta, sillä kummini ei päässyt tilaisuuteen. Kyläilyreissulla sain häneltä ihanan pienin, hopeisen ortodoksisen ristin. Kotiin saavuttuani en löytänyt enää ristiä kaulaltani. Se oli pudonnut jonnekin. Sitä on etsitty kaikkialta, mutta tuloksetta. Kävin silloin kotiinpaluumatkalla kuvaamassa tuon tsasounan. Ehkäpä risti tipahti silloin tuonne, tsasounan eteen, tielle? Sain kummiltani tällä viikolla uuden kaularistin ja toivottavasti tämä säilyy nyt paremmin kaulallani. Vien tämän uuden ristin myös kirkkoon, siunattavaksi.

Uusivuosi alkoi flunssan merkeissä. Tänään on jo vähän parempi olo ja lähden ajelemaan miesystäväni kanssa kohti Vehmersalmea. Käymme matkan varrella hänen vanhempiaan tapaamassa. Huomenna palaan takaisin kotiin.

Siunattua vuotta 2011 teille kaikille!

Toisenlainen joulu!

2010-12-26T07:56:00.000+02:00

Eilen, joulupäivänä minut liitettiin ortodoksisen kirkon yhteyteen, mirhavoitelun- ja ehtoollisen sakramentin kautta. Joulun juhlaliturgia oli minulle myös omakohtainen juhla. Koin lämpimän vastaanoton seurakuntalaisten puolesta. Mukanani oli kaksi hyvää ystävääni ja olen iloinen, että he halusivat tulla todistamaan tapahtumaa. Kiitos teille siitä!

Joulun ilo ja valo on enenkaikkea hengellistä! Kristus syntyy - kiittäkäämme!

Kristus syntyy - kiittäkää!

2010-12-24T22:30:00.000+02:00

Siunausta jouluunne, ystävät!

Kauneimmat ortodoksiset joululaulut

2010-12-11T15:29:00.000+02:00

Saimme tutustua ja laulaa kauneimpia ortodoksisia joululauluja Nurmeksen ortodoksisen naistenpiirin illassa. Todella kauniita sanoituksia ja sävelmiä!

Rippikoulussa jälleen

2010-12-01T08:25:00.000+02:00

Olen elämäni aikana osallistunut useaan rippikouluun yleensä opettajana, mutta myös omia olen nyt käynyt kaksi. Ensimmäisen kävin 16 vuotiaana ja sain sen jälkeen osallistua luterilaisen kirkkomme ehtoolliselle. Nyt olen käynyt ortodoksisen seurakunnan aikuiskriparia, lokakuusta lähtien.Olen tutustunut ortodoksiseen uskontoon ja saanut opetusta monessa uudessa asiassa. Viime viikonloppuna olin kristinoppileirillä Joensuun ortodoksisen seurakunnan leirikeskuksesta. Kuva on leirikeskuksen kirkkosalista.
Lukijassa on herännyt varmaan kysymyksiä, miksi näin? Vastaus on, että olen liittymässä ortodoksiseen kirkkoon. Se ei johdu viimeaikaisista keskusteluista luterilaisessa kirkossa, vaan on pitkän ajan harkinnan tulos. Ehkä olen kulkenut koko elämäni kohti tätä ratkaisua, aina sielä ortodoksisen kummini sylistä kastehetkestäni. Ortodoksisuus on ollut mukana elämässäni tavalla tai toisella koko ajan: kummissani, aviopuolison suvun kautta, kesäisillä pyhiinvaellusmatkoilla; Uuteen Valamoon, kirjallisuudessa jota olen lukenut jo vuosikymmeniä, ortodoksisissa ystävissäni ja ennenkaikkea Jumalan johdatuksessa. Tunnen saapuvani kotiin, niinkuin monet muutkin ovat tätä samaa tapahtumaa kuvanneet.

Luterilainen kirkko ja seurakunta ovat minulle edelleen rakkaat. Toivon, että kummilapseni ja heidän vanhempansa hyväksyvät ratkaisuni. Haluan rukoilla kummilasteni puolesta samoin kuin tähänkin asti ja toivon voivani pitää heihin yhteyttä..Vanhemmilla on tietenkin lupa vaihtaa minut toiseen kummiin tässä tapauksessa. Silti, jos niin käy kummilapset ovat minulle yhtä rakkaita tulevaisuudessakin.

Kirkkoon liittymiseni tapahtuu tulevana jouluna.

Siunattua adventin aikaa ja joulupaastoa kaikille ystävilleni!

Kurkistus lapsuuteen

2010-11-10T08:20:00.001+02:00

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen: "Mikä sinusta tulee isona?"
- Sitä en itse muista, mutta minulle on kerrottu että vastasin "Pekan vaimo". No Pekkaa ei ole vielä tullut vastaan....mutta vaimo minusta tuli
-omana haaveena taisi olla opettajan ammatti

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?
- Kotiliesilehden "Kieku ja Kaiku"

3. Lempileikkejäsi?
- käpylehmiä ja lamapaita tehtiin, leikittiin kaupaa erilaisilla luonnon tuotteilla, erilaiset palloleikit, enkkaaminen, nukkeleikit ja paperinuket, Mustapekka ja Hullunkuriset perheet korttileikit sekä huiskutus, laululeikit ym

4. Parhaat synttärisi ja miksi?
- en muista, että synttäreitä olisi mitenkään juhlittu, jonkun lahjan aina synttäriaamuna sain

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?
- pesäpalloa ja nelimaalia pelattiin kesäisin ja talvella luisteltiin ja hiihdettiin

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi ?
- ensimmäinen musiiki-idolini oli oma ukkini, joka soitti huuliharpulla polkkia ja jenkkoja, sekä Marttisetäni madonliininsa kanssa.

7. Paras joululahjasi/ muu lahja, jonka olet saanut?
- Yllä olevat nuket ovat parhaita lapsena saamistani lahjoista. Kirjoista tykkäsin myös valtavasti ja tykkään vieläkin.

8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?
- Matkustaa Vienan Karjalaan ja Vanhaan Valamoon, ja toivon että nämä matkat vielä toteutuvat

"Haasteen ja viestikapulan voi linkittää edelleen henkilöille, joiden toivoo jatkavan ketjua. Haaste ei velvoita ketään, koska ystävyyskin on vapaaehtoista."

Haaste on otettu vastaan Nurkkulinnun blogista ja se pitäisi lähettää eteenpäin kymmenelle, mutta jätän sen vapaasti kaikille otettavaksi

Unennäköä

2010-10-27T08:41:00.001+03:00

"unia ei pidä uskoa silloinkaan, vaikka ne toistuvat kahtena perättäisenä yönä! Vaan entä jos ne samat unet toistuvat koko elämänkaaren ajan. En usko uniini, en niin että katsoisin mitä unikirjat kertovat siitä ja siitä elementistä unessani. Uskon kuitenkin, että unilla on joskus minulle kerrottavaa.

Olen koko ikäni nähnyt unta kotini ulko-ovesta, jota on mahdoton saada illalla, unessa lukkoon. Ulkopuolelta on tulossa joku uhka, joka unessa pelottaa ja haluan piiloutua lukitun oveni taakse. Uni toistui usein masennuskauteni aikana, ja pihalla seisoi mustapukuisia hahmoja, jotka olivat työntymässä sisälle kotiini.

Viimeöinen uneni oli taas samantapainen kuin nuo edelliset oviunet. Nyt vain oveni kamanat olivat kaatumaisillaan, eikä ovea tahtonut enää saada siinä pysymään. Tunne oli ahdistava, ei niinkään pelottava. Mietin aamulla "olenko jotenkin sielu liian avoinna maailmalle ja lähimmäisilleni?" "onko sisimpäni uhattuna?" Olen monella tapaa tienhaarassa ja jonkun asian suhteen olen jo lähtenyt seuraamaan uutta tienviittaa. Toiset valinnat ovat vielä hämärän peitossa. Kunpa osaisin edetä varoen, särkemättä itseäni ja lähimmäisteni mieltä.

Lumivalkoinen lauantai!

2010-10-23T20:49:00.003+03:00

Ylä-Karjala on saanut tänään ensilumensa. Aamupäivällä pyrytti runsaasti, nyt vain harvakseltaan. Valoa on aivan toisella tavoin ja mielikin pirteämpi.

Sain tänään takaisin entiset vinyylilevyni, mutta en pääse niitä vielä kuuntelemaan. Levysoitin tarvitsee vahvistimen ja kaiuttimet. Toivottavasti saan ne ensi viikolla. Olin 60 luvun lopulla jossain Concert Hall Society kerhossa, josta tuli tilattua levyjä Osa on tietysti ostettu suoraan kaupasta. Rakkaimmat levyni ovat Kaustisten Purppurapelimannien ja Häälaulajien Kansanmusiikkia, Konsta Jylhän Vaiennut viulu, Swing in Bach ja Los Incas en Peru.

Tässä yksi lempikappaleistani, joka on myös tuolla viimemainitulla levyllä:

Lokakuinen lauantai

2010-10-09T06:56:00.000+03:00

Hyvää huomenta rakkaat ystävät! Kokonainen syyskuu on vierähtänyt käsistäni, ilman että olisin päivittänyt blogiani. Mihin lie aika mennyt, toivottavasti johonkin tarpeelliseen.

Luonto laskeutuu värikkäästi lepoon. Kiertelin kameran kanssa lähimaisemissa ja ihastelin koivujen keltaista aurinkoa, mustikoitten veripunaista hehkua ja maata peittävää upeaa lehtimattoa. Nyt kannattaa painaa mielen sopukoihin tämä värikylläisyys, jolla luonto luovuttaa elämänsä talvelle.

Ylä-Karjalan metsät ovat tyhjinä marjoista, joten korven kontiotkin tallustelevat jo kaupunkimaisemissa. Pihojen omenapuut ovat saaneet kyytiä tämän syksyn aikana, kun nallet ovat ravistelleet itselleen syötävää. Hirvet ovat olleet myös liikenteessä. Poikani auton eteen oli läheisellä kadulla hypännyt illan pimeässä hirviuros. Onneksi auton vauhti oli ollut hiljainen, joten vaurioilta vältyttiin puolin ja toisin.

Meemi

2010-08-26T15:49:00.000+03:00

Lienen tämän tehnyt jo vaikka kuinka monta kertaa, vaan kun en itse sitä muista niin tuskin toisetkaan.

Löysin tämän Purkajan käsityöblogista

KÄYTÄ VAIN YHTÄ SANAA

1. Missä kännykkäsi on? -lähellä
2. Puolisosi? - kuollut
3. Hiuksesi? -pörrössä
4. Äitisi? -kuollut
5. Isäsi? - kuollut
6. Suosikkisi? - kaukana
7. Unesi viime yönä? -moninainen
8. Mielijuomasi? - vesi
9. Unelmasi/tavoitteesi? - kauaskantoinen
10. Missä huoneessa olet? - vinttihuoneessa
11. Harrastuksesi? - käsityöt
12. Pelkosi? - menettäminen
13. Missä haluat olla 6 vuoden päästä? - elossa
14. Missä olit viime yönä? - täällä
15. Jotain, mitä sinä et ole? - vaimo
16. Muffinssit? - kananmunasta
17. Toivelistalla? - nuotiotuli
18. Paikka, missä kasvoit? - elämä
19. Mitä teit viimeksi? - viestitin
20. Mitä sinulla on ylläsi? - päivävaatteet
21. Televisiosi? - alhaalla
22. Lemmikkisi? - komea
23. Ystävät? - kuulumattomissa
24. Elämäsi? - arvokasta
25. Mielialasi? - ailahtelevainen
26. Ikävöitkö jotakuta? -paljon
27. Auto? - uusissa
28. Jotain, mitä sinulla ei ole ylläsi? -feresi
29. Lempikauppasi? -lankakauppa
30. Lempivärisi? -turkoosi
31. Milloin nauroit viimeksi? - aamulla
32. Milloin viimeksi itkit? - aamulla
33. Kuka lähettää tämän edelleen -ystävä
34. Paikka minne menet yhä uudelleen ja uudelleen? -sauna
35. Henkilö, joka s-postittaa minulle säännöllisesti? - Kristiina
36. Lempiruokapaikka? - laavu
37. Unelmalomasi? - Karjalaan
38. Mikä ei ota sinussa syntyäkseen? - laihdutus
39. Mistä nautit? - läheisyydestä
40. Miten voit? -hyvin

Ottakaas mukaan ja tehkää!

Jos nappaat jätä jälki niin käyn lukemassa.

Syksyn enteitä

2010-08-24T06:44:00.000+03:00

Uimavedet alkavat viilentyä. Nyt riittää jo puolen tunnin uimapyrähdys ja sitten on noustava pois rannalle kuivattelemaan. Vesi jäähtyy päivä päivältä ja se tuntuu jo käsivarsissa ja jalkaterissä. Järvessä on kuitenkin nautinto käydä joka aamu ja kun jäät tulevat jatkan avannossa uimista.

Marjametsässä en ole tänä syksynä käynyt. Uskoin ystävän sanaan, joka kertoi ettei mustikoita tullut näille main. Puolukatkin taisivat kuivua kankaille. Myöhäisiä sieniä ehkä kuitenkin nousee, sillä nyt on satanut.

Mielenterveyskuntoutujien käsityöpiiri on käynnistynyt ja lähden piipahtamaan siellä tänään. En teidä mitä oikein aloittaisin tai kiinnostaisiko jatkaa jotain keskeseräistä (niitä näet riittää).

Poikani tulee tänään kotiin ja toivon hänen viipyvän nyt pidempään. Tulee päivään ryhtiä, kun saa laittaa ruokaa, käydä kaupassa ja kirjastossa. Auto on sitten käytössäni ja on helponpi myös kulkea pidempiäkin matkoja. Täti odottaa Lieksassa, että pääsisi mökille. Ehkä lähdemme käymään hänen kanssaan Kolin rantamaisemissa.

Kainuuseen

2010-08-13T17:56:00.000+03:00

Viime viikonloppuna olin mm. täällä eli Mätäsvaaran kaivoksen veisuuseuroissa.

Kävin myös tätini luona Lieksassa ja tapasin uuden nettiystäväni. Monin tavoin ikimuistettava viikonloppu ja oikeastaan koko viikkokin. Heinäkuun helteet jatkuivat elokuun puolellekin ja tänään on taas kylvetty hiessä. Pyöräilin kaupungilla, kampaajalla ja kirjastossa. Olin aivan litimärkä, kun tulin kotiin. Saunan padan alle tuli ja pataan vettä lämpiämään, jotta sain hiet pestyä pois. Meidän talossa kun ei ole suihkua, on tämä peseytyminen vähän monimutkaista.

Nyt lähden viikonlopuksi Sotkamoon. Sinne tulee pieni kummityttäreni (10kk) perheineen ja tietysti tapaan myös siskoni miehineen. Tänä iltana pääsen myös uimaan Hiukan laineille!
Moni asia on jäänyt viime postauksen ja tämän välillä kirjoittamatta. Niihin kuuluu mm. Herättäjäjuhlamatka Kiuruvedelle. Sitäkin olisi ollut runsaasti kuvia, mutta olen nyt laiska.

Uimavedet ovat hellineet tänä kesänä lämpimyydellään. Itse innostuin uimaan joka aamu n. 1,5 h ja se on ollut tosi mukavaa. Odotan silti innolla veden jäähtymistäkin, sillä silloin se virkistää enemmän.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Pihamaa kukkii

2010-06-29T20:48:00.000+03:00

Ajoin kukkapenkkini nurin, sillä juolavehnä ja nokkoset ovat vallanneet ne. Jotain vielä kuitenkin jäi jäljelle.

Konevitsan Kirkonkellot / The Churchbells of Konevitsa

2010-06-26T21:56:00.001+03:00

Hyvää Juhannusta

2010-06-26T10:51:00.001+03:00

Juhannus

Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
Eino Leino

Lautiaisen pinta on tyyni ja vesi lämmintä. Olen käynyt nyt useimpana aamuna peräkkäin uimassa ja nauttinut rannan hiljaisuudesta. Tänä aamuna vesisade esti lähtöni. Linnut laulavat silti ja luonto kukoistaa!

Kesäkun puolessa välissä vierailin Seskarön saarella, sisareni tyttären perheen luona. Olimme siellä siskoni kanssa lomalla useamman päivän. Saari on todella viehättävä; asutus on enimmäkseen vanhaa ja pihat ovat kauniisti laitettuja.

Punaisia rakennuksia oli paljon ja ne sopivat hyvin saaren vehreyteen!

Meren ranta oli kivikkoinen ja siitä syystä pystyimme vain kastautumaan rantavedessä. Koirat sensijaan hakivat kilvan palloa rannalla. Uimme kyllä joka päivä Matinjärvessä. Sen vesi oli jo 18 asteista.

Silta Seskaröhön.

Seskarön kirkko

Viikko sitten Pogostan messuilla

2010-06-05T13:47:00.000+03:00

Apan koru oli edustettuna viikko sitten olleilla Pogostan messuilla, Ilomantsissa. Myyntipöydän takana on itse korutaiteilija Airi Hietala.

Lautantaipäivänä oli varsin vähän messuväkeä, eikä esittelijöitäkään ollut kovin runsaasti Ilomantsin liikuntahallissa. Kaipasimme opasteita messualueelle, sillä vieraspaikkakuntalaisina jouduimme turvautumaan "kysyvä ei tietä eksy" toimintaa. Messumainoksia ei katukuvassa näkynyt lainkaan. Sunnuntai sai kuitenkin ilomantsilaiset ja ehkä kauenpaakin tulleet ostajat liikkeelle. Liekö myös "Halavatun Papat" ollut sunnuntain vetonaula. Papat esiintyvät alakuvassa.

Majapaikkamme oli todella ihana maatilamatkailupaikka, Anssila! Nukuimme yömme aitan vintillä, pienssä ja viihtyisässä huoneessa. Ikkunasta saimme seurata lehmien, vasikoiden ja lampaiden käyskentelyä laitumella. Talo oli korkealla vaaralla ja näkymät olivat huikeat; kaukas siintäville vaaroille. Aamupala nautittiin talon puolella, isossa pirtissä. Kiitokset talon ehtoisille emännille!

Sunnuntaiaamuna ehdimme käväistä Parppein vaaralla, jossa sattumoisin oli eräs matkailijaryhmä tutustumassa ja me pääsimme heidän mukanaan myös sisätiloihin. Pistäydyimme myös sekä ortodoksisessa, että luterilaisessa kirkossa. Kirkoissa olivat palvelukset menossa ja molemmissa hiljennyimme hetkeksi.

Parppein pirtti

Ortodoksinen kirkko

Sisäkuva luterilaisesta kirkosta

Sunnuntain messuohjelmaan kuului myös Marimekon muotinäytös.

Ilomanstsiin tahdon palata toistekkin. Ehkä seuraavalla kerralla pääsen tutustumaan Koitereen rantamaisemiin ja Tyrjänsaareen, jossa isäni suku oli asunut 1600 luvulla.

Suuntana Ilomantsi

2010-05-28T16:45:00.001+03:00

Go to ImageShack® to Create your own Slideshow

Harjoittelin uusia taitoja eli tällaisen kuvashown laittoa. Näyttäähän tuo toimivan.

Viikkoja on taas vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Kevä ton saapunut kohisten tänne Ylä-Karjalaankin. Nyt on viileänpi jakso, mutta parempi nyt kuin kesäkuussa. Marjat kyllä kukkivat ja jos pölyttäjiä ei näillä keleillä lentele voi sato jäädä peräti vähäiseksi.

Lähden huomenaamuna Ilomantsiin ja olen siellä sunnuntai-iltaan asti.. Siellä on Pogostan messut Parppein liikuntakeskuksessa. Ystäväni, korutaiteilija, Apan korunsta lähtee myymään sinne korujaan ja minä pääsen siivellä mukaan. Tulkaahan tutustumaan messutarjontaan. Istun varmasti suurimman osan aikaa Apankorun myyntipöydän lähettyvillä ja neulon tai virkkaan jotakin. Tule tervehtimään, jos satut paikalle!

Onnea äideille!

2010-05-08T18:16:00.000+03:00

Tämä hellytti sydämeni ja arvaten myös teidän! Onnellista äitienpäivää!

Hyvää Vappua!

2010-05-01T12:24:00.000+03:00

Olen viettänyt Vappua vaihtamalla kukkaruukkuihin uudet mulla, periaatteella: parempi myöhään kuin ei lainkaan. Vettä sataa aivan kohisemalla ja viimeiset lumikinokset saavat kyytiä.

Hyvän mielen viikko!

2010-04-28T08:36:00.000+03:00

Hyvän mielen viikko on iloinen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja jaksamista korostava viikko, jossa on myös karnevaalihenkisyyttä. Teemaviikon tarkoituksena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja sekä edistää kansalaisten psyykkistä hyvinvointia.

Blogiystäväni mm toivotteli eilen kommentissaan Hyvän mielen viikkoa. Päivälläkin joku mainitsi sellaisesta viikosta, mutta vasta tänä aamuna tarkistin asian mm:n blogista. Oma, paikallinen mielentervey-yhdistykseni ei viikkoa millään tavoin juhlista. Viime viikon perjantaina oli uudessa mielenterveysyksikössä ja päiväkeskuksessa avoimet ovet. Pääsimme terveyskeskuksen yhteyteen ja saimme valoisat ja avarat uudet tilat. Se taisi viedä yhdistykseltä niin voimat, ettei tätä viikkoa enää muistettukaan.

Minulla henkilökohtaisesti on ollut todella hyvän mielen viikko, sillä poikani on käymässä luonani. Samoin tapasin viikonlopulla monta hyvää ystävää seurakuntamme 200v juhlan merkeissä. Ilo on pulpunnut ja kiitoksen aihetta on ollut runsain mitoin!

Ilo ei tunnu ilolta, ellei siihen sekoitu hieman kaipaustakin. Maanantaina tuli kuluneeksi 2v mieheni kuolemasta. Vein hänen haudalleen ruusuja ja kynttilän. Suru on muuttanut muotoaan ja kaipaus on jäänyt jäljelle. Kiitollisena muistelen yhteistä matkaamme!

Hyvää ja iloista mieltä tälle ja tuleville kevään viikoille!

Jo joutui armas aika

2010-04-19T10:42:00.000+03:00

Siunattua pääsiäisen aikaa!

2010-04-02T10:02:00.001+03:00

Kirjoittelen tätä pitkäperjantain aamussa. Sää on sumuinen ja mittari näyttää lämpöasteita. Kävin eilen illalla kotikirkon kiirastorstain messussa. Jumalanpalveluksen lopussa kirkko puettiin mustaan ja urut hiljenivät.
Pääsiäislauantain Tuomasmessussa kirkko puetaan taas valkoiseen ja alttarin täyttävät keltaiset narsissit. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä saamme herätä ylösnousemusriemuun: Kristus nousi kuolleista-Totisesti nousi!

Blogin päivitykset ovat olleet vähissä tänä keväänä. Olen ollut paljon menossa ja kotonakin ollessa on tietokoneaika kulunut facebookin puolella. Se on häveten tunnustettava. Olin myös viikon verran Jyväskylässä pakojaisissa syntymäpäiviäni. Vuosikymmen keikahti taas uudelle lukemalle. Jouduin tietysti viettämään synttäreitä, joskis vain lähimpien kesken, kotiin palattuani.

En saanut vaihdettua sivupohjaa jostain syystä.

Siunattua pääsiäistä teille kaikille!

Hyvää sunnuntaipäivää!

2010-02-28T10:54:00.000+02:00

Hyvää Ystävänpäivää!

2010-02-14T10:49:00.000+02:00

Rukous

2010-02-10T14:53:00.000+02:00

Tänä päivänä muistan hiljaisessa rukouksessani poisnukkunutta esimiestäni, hänen vaimoaan, entistä työkaveriani ja heidän perhettään!

Saata, Herra, lepoon nukkuneen palvelijasi sielu!

Torstai iltana

2010-02-04T21:00:00.000+02:00

Good Evening | Forward this Picture
Lunta tulvillaan...on kaunis talvisää...ja lumilapiot heiluvat pihoilla. Lähes jokainen lihakseni tietävät olleensa lumitöissä näinä päivinä, tai ainakin minä tiedän selkä-. polvi-, hauis ym lihasten kivuista päätellen. Tulin juuri saunasta ystäväni luota ja puolimatkassa huomasin jättäneeni kännykän ystäväni pöydälle. En jaksanut millään kääntyä takaisin sitä hakemaan. Polvet tönkkänä työnsin potkuriani auraamattomalla kotitiellä ja huokasin helpotuksesta päästyäni omaan katon alle. Ehkä nukutun yön jälkeen vanhakin jaksaa taas kävellä muutaman sadan metrin matkan kännykkääni hakemaan. Huomenna on tiedossa taas lumitöitä, kuinkas muuten sitä kuntoaan pitäisi yllä tai paremminkin raihnaista kunnottomuutta.

Iloinen ja kiitollinen mieli!

2010-01-10T14:45:00.000+02:00

Tämän päivän olen iloinnut ja kiittänyt sisaruksistani, joita minulla on molempaa sukupuolta yksi. Veljeni oli perjantaipäivän askaroimassa tietokoneeni kanssa. Minäkin innostuin siinä samalla siivoamaan tätä yläkerran huonetta ja ennenkaikkea vaatekaappeja. Laitoin myös ruokaa ja keitin kahveja. Oli rattoisaa, kun oli joku keskustelukumppani, joka vielä teki niin suuren työn hyväkseni laittamassa tietokoneeni kuntoon.

Eilen sain yllätysvieraakseni sisareni koirineen. Lankoni jätti heidät kokousmatkallaan luokseni ja haki sitten illalla pois. Sisareni, ahkera ja aikaansaapa kun on, siivosi kodissani koko päivän. Siinä minäkin pikkuisen häntä auttelin. Nyt on mukava taas asua ja puuhastella siistissä kodissa. Sisko otti myös vaatekaappieni vaatteita ja kenkiä mukaansa, jos niille löytyisi uusi käyttäjä. Sain näin mieheni vaatekaapit omaan käyttööni.

Illalla soitti poikani ja pyysi minua luokseen, siivoamaan. Menen sinne ilomielin. Tiedän omasta kokemuksesta kuinka vaikea on saada masentuneena itsestään mitää suurenpaa hommaa irti. Kahdestaan siivoaminenkin sujuu sutjakammin. Annan hyvän kiertää näin tässä asiassa ja menen pojalle siivouskaveriksi, kunhan sopiva ajankohta löytyy.

Pakkanen on aloittanut tämän uuden vuoden kiristämällä lukemiaan. Eilen mittari näytti lähes koko päivän -25 astetta. Tänään oli jo hieman lämpöisenpää -17. Aurinko paistoi ihanasti ja kävin kameran kanssa pienellä lenkillä lähiympäristössä.

Nyt lähden vierailulle lapsuudenystäväni luo ja vien hänelle eilen siskon kanssa leippomiamme pullia. En ollut leiponut pullaa varmaan mieheni kuoleman jälkeen kertaakaan. Siihenkin innostuin eilen leivinuunia lämmittäessäni. Voi mikä ihana tuoksu levisikään huoneisiin. Herkuttelin vielä illalla ennen nukkumaan menoa tuoreella pullalla ja teellä. Ehkäpä eilisestä innostuneena leivon nyt useammin.

Tämä kuva on lähellä olevasta maatalousmuseosta. Se oli ennen erään lapsuudenystäväni koti ja kävimme heiltä hakemassa maitoa. Olisipa mukava saada yhteyttä vielä tähän ystävääni, vaan en tiedä missä hän asuu tai mikä hänen nykyinen sukunimensä on.

Uusi vuosi ja -vuosikymmen vaihtuivat!

2010-01-02T12:44:00.000+02:00

Glitterfy.com - Glitter Graphics

Pakkassää on kipristellyt varpaita näin uuden vuoden alkupäivinä. Sisätiloissakin, vanhassa talossa, saa jatkuvasti lämmittää tulisijoja. Tänä aamuna pakkasmittari näytti -18 astetta ja sisällä +17,5 astetta.

Jotenkin ajatukset palaavat menneeseen vuosikymmeneen; alkuvuosina olin vielä töissä, naimisissa ja kaikki vaikutti hyvältä. Loppuvuosikymmen toi tullessaan sairautta ja surua. Toivotaan, että alkava vuosi ja vuosikymmen olisivat Jumalan siunaamat!

Bloggaaminen on ollut jotenkin nihkeää. Mietin jo koko blogin lopettamista. Katsotaan nyt vielä jonkun aikaa tuleeko tästä mitään.

Siunattua ja armorikasta vuotta teille kaikille!

Joulun iloa ja rauhaa!

2009-12-24T13:29:00.002+02:00

Toivotan kaikille lukijoilleni: Riemullista Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

Jouluvalot ikkunaan

2009-11-29T14:24:00.000+02:00

Päivä on harmaan sateinen, eikä lunta näi oikein missään. Ripustin tämän yläkerran huoneen ikkunaan sydänvalosarjan tuomaan valoa sisään ja ulos. Orapihlajapuuhun olen ostanut myös valosarjan, mutta odotan poikaani kotiutuvan ja jätän asennuksen hänen tehtäväkseen. Onneksi ulkona ei tuule, joten voin illalla laittaa kynttilälähtyjä palamaan adventin kunniaksi.

Olen kuunnellut Jouluradiosta joulusävelmiä ja avannut joulukalenterin ensimmäisen luukun( partiolaisten kalenterissa se on 1.adventti). Täältä löytyy Kylväjän adventtikalenteri ja Joulukirkko.fi sivuilla on paljon monenlaista jouluiloa! Radio Novan Joulun radio on myös avattu.

Laitoin leivinuuniiin tulen, sillä kylmyys ja kosteus pyrkii sisään. Naapurissa tuoksuvat joulutortut ja pian kuulema saan maistiaisia. Itse en ole vielä ostanut torttutaikinaa, enkä leiponut mitään muutakaan.

Liekö syksyn piemydellä vai millä vaikutuksensa mielialaani. Se on varsin apea ja mihinkään en saa tartuttua. Poika tulee huomenna käymään, joten kai ainakin pojan sänky on pelastettava rojukasan alta. Viikon verran olen nukkunut tosi huonosti; alkuyöt ovat menneet valvoessa. Olen lisännyt lääkitystäkin, mutta vielä ei ainakaan ole siitä ollut apua. Nyt olis tarpeen se kirkasvalolamppu, jos siitäkän nyt mitään apua olisi? Onko teillä hyviä kokemuksia lampusta.

Lähden etsimään sähkökynttelikköjä vintin uumenista. Voimia kaikille pimeyden keskelle!

1. adventtisunnuntai

2009-11-29T13:25:00.002+02:00

Siunattua adventin aikaa!

Mielenterveysviikolla

2009-11-21T12:01:00.001+02:00

Kuluva viikko oli Mielenterveysviikko. Olimme järjestänee yhteiset myyjäiset terveyskeskuksen kahvioo, tiistaista torstaihin. Tässä Kasken pöytä.

Loimupellon pöytä oikealla ja meidän Ylä-Karjalan mielenterveysyhdistyksen kuntoutumis ja päiväkeskuksen pöytä vasemmalla.

Asiakkaita kävi mukavasti ja teimme samalla tunnetuksi toimintaamme.

Ankeuttajan kynsissä

2009-11-16T10:59:00.000+02:00

Tylypahkan ankeuttajat taitavat olla liikkeellä näin syyspimeillä, sillä tunnen kulkevani kuin tönkössä sumussa enkä saa mitään aikaiseksi. Blogit ovat jääneet päivittämätta, huusholli siivoamatta ja talon viemäristökin on tukossa. Tuohon viimeisimpään on tulossa toivottavasti muutosta tämän päivän kuluessa.

Olin viikonlopun veljeni perheessä, ja näin siellä (tosin kaukaa) valkohäntäpeuroja syömässä läheisellä pellolla. Veljeni anopin pihassa niitä oli ollut to aamuna 8 kpl.

"Ulkomaille"

2009-10-15T14:49:00.000+03:00

Ennen sanottiin, että ulkomaille Höjäkkään! Sellaisia sanontoja riittänee joka kylässä aina paikkakuntaa vaihdellen. Mie lähen nyt ulkomaille Nikkalaan, eli Haaparannan liepeille. Siskon tytär on synnyttänyt tyttären ja me siskon kanssa lähdemme tätä uutta pienokaista ja hänen vanhempiaan tapaamaan. Matkalla menee ehkä viikon verran.

Ilma on aurinkoinen, pakkassää. Aamulla pakkasta oli n,. -10 astetta. Maa oli kuurassa, mutta ei vielä lunta. Pohjoisessa taitaa lumikelit olla jo vastassa.

Jotkut puut ovat vielä kauniissa ruskassa!

Syksyisiä mietteitä

2009-10-05T15:34:00.001+03:00

Blogin päivitys on ollut pitkään aikomuksena, vaan kiirekkö lie estänyt sen toteutumista. Mielessäni on liikkunut asioita ja tapahtumia, joista voisin täällä kertoa. Nyt sitten kuitenkin tuntuu pää olevan täysin tyhjä.

Hortensia on kuvattu jo viime kuussa, mutta yhä se vain kukkii. Sain tämän kasvin toissa keväänä ja kukittuaan istutin sen ulos. Siellä se kasvoi ja rehotti, kunnes jäi lumen alle. Keväällä huomasin, kukkarinnettä kitkiessäni, että hortensian paikalle työntyi vaaleanvihreitä silmuja. Odotin melkein henkeä pidätellen kasvaisiko edelliskesäinen kukka talven jälkeen minua ilahduttamaan. Heinäkuussa alkoi työntyä ensimmäisiä nuppuja ja syyskuun alussa se aukaisi siniset kukkatertut upeaan loistoon. Jätän sen edelleen maahan ja odotan ensi keväänä taas uutta yllätystä.

Kaktukset viettivät myös kesän ulkosalla, aurinkoisella seinustalla. Kesän lämpö sai kehiteltyä kasveihin kukkanuput ja yksi niistä aukaisi ihanan kukkansa. Kannoin kasvit viime viikolla sisälle, lämpimään ja eilen jo satoikin maan valkoiseksi räntää.

Viime viikolla olin Joensuussa, Psykiatrisen kuntoutuksen seminaarissa .
Seminaari (1.-2.10.2009) oli Joensuun mielenterveyskeskuksen järjestämä koulutus- ja kohtaamistilaisuus vaikeista psyykkisistä sairauksista kärsivien, heidän omaistensa ja ammatikseen psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta tekevien ihmisten kesken. Pääsin mukaan Omaiset mielenterveystyön tukena järjestön kautta. Ohjelma oli monipuolinen ja antoisa. Eniten antoi mahdollisuus vertaistukeen; keskusteluun samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Näimme seminaarissa osan Tanssiteatteiesityksestä "Mielisairaus - mitä sitten". Teos on Anne Turtiasen omakohtainen kertomus kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä 28 vuoden ajalta. Esitys on nähtävissä vielä tänä syksynä Joensuun Pakkahuoneella 7.10 ja 10.10 klo 19. Kannatta käydä katsomassa!

Menossa mukana

2009-09-14T18:18:00.008+03:00

Siilinjärvi, Kuopio, Valamo, Joensuu ja Koli ovat paikkoja joissa olen vieraillut kuluneen kahden viikon aikana ja tulevaisuudessakin on vielä muutama menopaikka. "Eläkeläisellä riittää kiireitä" sanonta taitaa pitää paikkansa.

Kuopiossa oli 5.-6.9 Hiippakunnan ja Suomen Lähetysseuran yhteiset juhlat. Pääsin mukaan seurakunnan bussiin lauantaina ja vierailimme toritapahtumassa, pääjuhlassa sekä Esa Ruuttusen konsertissa tuomiokirkossa. Oli mukava olla kerrankin vain osallistujana matkassa. Kiitos matkan järjestäjälle!

Hiljentyminen Valamossa näin syksyisin on kuulunut ohjelmistoon jo vuosia. Tapasin samalla hyvän blogiystäväni Angorinan ja hänen kotona olevat lapsensa. Kiitos mukavasta illasta kanssanne!

Mennyt lauantai ja sunnuntai katselin Kolin upeita maisemia! Sain osallistua "Omaiset mielenterveystyön tukena" yhdistyksen järjestämälle virkistyskurssille. Kurssin ohjelma ja -puitteet olivat upeat. Sain monta uutta vertaistukiystävää! Kiitos vielä kerran yhdessäolosta!

Lampaat laidunsivat aivan Koli-hotellin alapuolella ja niitä oli mukava käydä rapsuttamassa.

Huomenna lähden ystävien mukana saareen ja keskiviikkona olen kuskina Joensuun matkalla. Sitten on taas mukava asettua kotiin lepäämään.

Vetoomus mielenterveyspalvelujen puolesta

2009-08-30T12:05:00.002+03:00

Tämä on minun sydäntä lähellä, joten markkinoin sitä muillekin. Mielenterveyden keskusliiton sivulta löytyy tämä vetoomus. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että kunnat säästävät mielenterveyspalvelujen järjestämisessä ja mm. nuoret saavat odottaa palvelujen piiriin pääsemistä useita kuukausia. "Me vaadimme kunnilta päättäväisyyttä järjestää riittävät ja tasokkaat mielenterveyspalvelut ja valtiolta sanktion, jos kunta laiminlyö tehtävänsä huolehtia psyykkisesti sairastuneista." (ote vetoomuksesta)

Allekirjoituksia kerätään syyskuun loppuun mennessä ja vetoomus luovutetaan sosiaali- ja terveysministereille ja kansanedustajille lokakuussa.

Kesän riemuja

2009-08-16T14:39:00.005+03:00

Uinnilla alkoi tämäkin aamu, niinkuin useimmat kesän aamuni! Tuskin lapsenakaan nautin niin paljon uintireissuista, kuin tänä kesänä. Sain oikein innon pyöräillä aamuisin läheiseen (n. vajaa kilometri) rantaan ja viettää siellä veden varassa puolisen tuntia. Alkukesästä seuranani olivat linnut viserryksineen, nyt nautin vain hiljaisuudesta!

Uintikuvat eivät tietenkään ole minusta ja reilusti nuoremmasta kummipojastani ja hänen riemustaan!

Ongen kohokin pompahteli parina iltana ja antoi aimo annoksen särkiä lokeille ja ahvenia savustettavaksi.

Mustikkaretkeltä jäi kuvat ottamatta ja marjat olivat tosi huonolaatuisia. Sen verran on kesä antanut kosteuttaan, että mustikoitten toinen puoli paistoi jo harmaana. Siskoni taisi mehustaa saaliista suurimman osan. Metsävattuja sain hyvältä ystävältäni ja puutarhavattujakin poimin muutaman litran. Nyt odottelen innolla puolukoiden kypsymistä, sillä ilman puolukkahilloa ei voi talvea elää.

Ketoneilikat, nuo lapsuuteni kadoksissa olleet kukat löytyivät kummipoikani kotikylältä isoina kenttinä. Kuva ei ole hyvä, se on liian kaukaa otettu, mutta ketoneilikoita siinä kasvaa.

Krassitkin ennättivät tänä kesänä kukkaan, vaikka kylvin ne siemenistä suoraan ulos. Joku perhosen toukka vain nakersi lehdet reikäisiksi ja näytti jo koko kasvusto kärsivän siitä.

Sain serkultani pienen peltotilkun vihannesmaaksi ja hyvin siinä kasvoikin tilli, salaatti, pesilja ja ruohosipuli. Eilen laitoin kummityttären kaneille aimo annoksen saalaatteja syötäväksi, sillä ne alkavat mennä jo yli-ikäisiksi.

Kukat tuottavat iloa myös sisätiloissa. Sain nämä ihanat verenpisarat kasvamaan tuntemattoman Kirsti ystäväni lähettämistä pistokkaista. Kiitos Kirsti!

Kesä on vierähtänyt melkein kokonaan tässä kotinurkilla. Muutaman kerran olen piipahtanut siskoni luona Sotkamossa, päivän vierailuilla Kuhmossa. Uimaharjussa ja Lieksassa. Ehkä syksyn mittaan tulee vielä muutaman pyrähdys tehtyä, ystävien luona.

Lauluilta museolla!

2009-07-24T08:01:00.003+03:00

Ikolan museolla oli eilen illalla lauluilta. Mukana oli n. parinkymmenen hengen porukka, seurakunnan kesätyöntekijöiden johdolla. Olipa mukava laulaa yhdessä, pitkästä aikaa. Kiitos kuuluu mukanaolostani hyvälle ystävälleni ja hänen tyttärelleen, jotka jo aamupäivästä muistuttivat tapahtumasta. Kävin ensin kyläilemässä heidän luonaan ja tulin sitten heiltä suoraan laulutapahtumaan.
Ikolan pirtin tupa on tuttuakin tutunpi lapsuudestani. Haimme tästä talosta tarvitsemamme maidon ja talon tytär oli parhain ystäväni ja koulutoverini. Lapsuuden jälkeen olen tavannut hänet vain kerran, eikä silloinkaan hänen uusi sukunimensä jäänyt muistiin. Nyt kaipaan kovasti Leenua, jonka kanssa kesäisin koluttiin Ikolan aitan vintit ja luettiin tyttökirjoja!

Museoalueella on useampana kesänä ollut laliduntamassa kesälampaita. Nytkin siellä käyskentelee viisi suurta mustaa emälammasta yhdessä valkoisen Pastori-pässin kanssa. Emälampaillakin on nimet, mutta jostain syystä muistan vain pässin nimen :)

Lähden viikonlopuksi vierailulle nuorimman kummilapseni kotiin. Tämä poika täytti huhtikuussa 9v, ja minulla on synttärilahja vielä antamatta. Tiedossa on varmasti mukava yhdessäolo mm. traktorin saloihin tutustumalla, uimalla ja pelaamalla. Toivottavasti vanhan ja raihnaan kummitädin voimat riittävän nuoren miehen kanssa touhutessa!

Sunnuntaiaamun rauhaa

2009-07-19T10:44:00.000+03:00

Heräsin tänään jo klo 5 ja ihmeen virkeänä. Ajattelin kerrankin nauttia aamutunnelmasta. Aurinko paistoi täydeltä terältään metsän takaa, mutta lämpömittari näytti vaiin +8 astetta. Luin hetken Mauri Paasilinnan kirjaa: Korpivaellus, joka kertoo sodan ajasta Rovaniemellä ja sotavankileiriltä Venäjällä. Tietsikka oli auki ja tarkastin sähköpostin, facebookin ja muutaman suosikkiblogini. Jääkaapista löytyi Kuhmosta ostamiani rönttösiä, joista yhden nautin suurella mielihyvällä vihreän teen kanssa.

Poikani on käymässä ja auto kotona. Teki mieli lähteä aamu-uinnille. Nyt ei ollut pukeutumisongelmiä; uimapuku ja aamutakki riittivät mainiosti. Vesi oli ihmeen lämmintä, vaikka eilen tuuli aika navakasti. Järvi oli tyyni, linnut visertivät rantalepikossa ja aurinko paistoi uimapaikalleni. Oi sitä autuutta!

Luin aamupostin (kiitos E:n ja J:n) ja ihastelin nokkosperhosten liitoa kukkasissa. En osaa vieläkään ottaa selvää lähikuvaa, mutta jokunen onnistui lähes siedettävästi.

Nyt lähden keittämään lisää teetä ja nauttimaan toisesta rönttösestä!

Ihanaa sunnuntaita teille jokaiselle!

Kesän kauneutta

2009-07-06T18:53:00.006+03:00

Kesää on tullut ihasteltua, vaikka ilmat eivät aina niin kesäisiä olekkaan. Naapurin sireenipensaissa oli juhannuksen aikaan parvi ohdakeperhosia. Kummipoikani tunnisti ne kuvasta niiksi ja ne olivat varmaan vasta tulolennolla tänne pohjoiseen. Mesi näytti maistuvan.

Pari viimeistä viikonloppua seikkailin lähimaastossa Lukaksen kanssa. Se kävelytti minua tiet, vaarat ja rannat läpeensä.

Uimassa Lukas kävi aina, kun vettä oli lähistöllä. Minäkin olen uinut muutaman kerran, täällä ja Sotkamossa. Aamulla ei tule laiskuudelta vain lähdettyä ja illalla on liian väsynyt. Yhdellä uimareissulla kaaduin rantaveteen, seurauksella että molemmat polvet saivat mustelmia ja pienia rikamia. Oikea jalka ei anna vieläkään varata polveen. Tässä iässä tasapaino alkaa uudelleen heittää ja polvet ovat verillä kuin pienellä lapsella :D
Uni on maistunut, vaikka en joka yöksi muista ottaa Peratsinia. Viime yönä piti kuitenkin nousta yhden aikaan lääkekaapille. Uni ei ollut vielä tavoittanut silmäluomiani ja oikeaa kättä särki. Peukalo on ollut pitkään kipeä ja nyt särki koko kättä aina olkapäästä alkaen. (Neulomaan olen kuitenkin päivittäin pystynyt, joten lääkäriä ei ole vielä tarvittu, virn!)

Lukas haettiin illalla kotiinsa Sotkamoon.

Tänään olen vieraillut lapsuuden ystäväni ruokapöydässä; lohi ja uudet perunat aterialla. Kesäpäivät lyhenevät ja illat pimenevät västämättä. Jospa vielä saataisiin nauttia helteestäkin!

Sateen keskeltä: "Aurinkoista Juhannusta!"

2009-06-18T22:55:00.008+03:00

Karjalan kunnailla
Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah,
jo Karjalan koivikot tuuhevutah .
Kägöi kuldaine kukkuu, on mua lumetoin,
viey sinne miun kaibavo pohjatoin.

Mie tunnen siun vuaras da kai mäjet nua,
da kaskinna kai on jo Karjalan mua.
Da synkis da sankois nois salomais
ken salmiloin suulois nygöi souvella sais.

Jo moneh kerdahbo kierringi nois,
mie Karjalan huoguja-hongikkolois,
da vuaroil sen seizoin pall’ahin päin ;
da Karjalan kaiken ies silmäzien näin.

Da vuaroin harjoil noil ukkoloin luo
miun nosti jo Karjalan korbi da suo,
da siel mitä tunzin da kuulin da näin,
dai siid igipäiväzeh kaibavoh jäin.

Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah,
jo Karjalan koivikot tuuhevutah .
Kägöi kuldaine kukkuu, on mua lumetoin,
viey sinne miun kaibavo pohjatoin.

Karjalan kunnailla, sanat Valter Juva
Karjalankieliset sanat Iivo Härkönen

Vettä sataa ja tulee. Onneksi ikkunoista ei ole poistettu tuplia ja sähköpatterit saa väänettyä lämpimälle. En ole lämmittänyt leivinuunia tai hellaa, vaikka niistä saisikin nopeasti lämpöä tähän Suomen vähälumiseen kesään.

Vointini on heitellyt viime viikkoina unettomuuden vuoksi. Nyt psykiatri vaihtoi lääkitystä, tai kunhan olen syönyt entiset lääkkeet loppuun eli noin kuukauden päästä. Efexor depot lopetetaan ja sijalle tulee Sertralin 50mg. Unettomuuteen aloitin psykiatrin määräyksestä Peratsinen uudelleen. Toivottavasti se vaikuttaa pian, sillä en haluaisi syödä sitä kovin pitkään. Viime kesänä pääsin unettomuudesta viikon kuurilla. Unettomuus tuo esiin tietysti alakulon ja jaksamattomuuden. Siihen tämä vesisade ja kylmyys on omiaan. Näin viihdyn sisällä, peitto korvissa. Vaan kyllä se tästä vielä kesäksi muuttuu ja mieli kohenee, näin ainakin toivon!

Mukavaa juhannusta ja pitäkää huoli itsestä ja rakkaistanne!

Näköisyyttä?

2009-06-16T19:47:00.004+03:00

http://www.myheritage.com/collage

Löytyi samannäköisyyttä maailmalta! Mitäs tuumaatte?

Hoidossa vai heitteillä

2009-06-09T19:16:00.006+03:00

Leena Vähäkylä on kirjoittanut tuon otsikon nimisen kirjan, ja olen sitä juuri lukemassa. Kirja on ilmestynyt 4 vuotta sitten ja mietin sitä lukiessa "kuinka vieläkin paljon huonommin asiat ovat tänä päivänä". Mielenterveysongelmat lisääntyvät, mutta resulssit eivät sitä tee. Isonkin kaupungin mielenterveystoimistossa saattaa olla vain yksi psykiatri, joka käy vastaanotolla n. kerran viikossa. Potilaat pääsevät vastaanotolle n.1x puolessa vuodessa, jos niinkään usein.Koko ajan sairalapaikkoja vähennetään, niin myös täällä Pohjois-Karjalassa. Itselläni on ollut se hyvä onni, että olen päässyt psykiatrille aina silloin kun on tarvetta ollut. Läheiseni tilanne on ollut taas aivan toisin: psykiatrin saa kiinni harvoin vain puhelimitse ja vastaanotolle pääsee n. kerran vuodessa. Eipä siinä kovin seurata potilaan taudin tasapainoa, tai arvioida terapian tarvetta. Viiden vuoden aikana läheiseni ei ole päässyt vieläkään terapiaan; katsotaaanko hänet siihen sitten liian sairaaksi. Näin maallikkona, tai osittain jonkinlaisen tietämyksen omaavana ajattelisin, että nuoren ihmisen terapia, lääkityksen rinnalla ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa olisi elintärkeä nuoren tulevaisuuden kannalta. Tuossa yllämainitussa kirjassa kerrotaan useasta potilaasta, jotka kelan lääkäri on merkinnyt liian sairaaksi ja evännyt näin kelan korvaaman terapian. He, joiden vanhemmat ovat pystyneet maksamaan yksityisen terapian ovat saaneet apua. Muut ovat sinnitelleet muilla keinoin, tai päätyneet omankäden oikeuteen elämänsä suhteen. Tuo kirja on raskasta luettavaa, mutta sen asiat ovat tosia. Päättäjät ummistavat silmänsä ja korvansa meiltä, jotka katsotaan mieleltämme sairaiksi ja arvellaan meidän olevan hyödyttömiä yhteiskunnalle. Niin ei pitäisi olla, varsinkaan nuorten kohdalla, eikä kenenkään kohdalla.

Masennusryhmämme on kokoontunut 4x, joista itse jouduin olemaan yhden kerran poissa, sairauden takia. Ryhmä on tosi hyvä ja varsinkin opas, jonka pohjalta ryhmää pidämme ja ohjaaja oikeasti huippuhyvä! Meistä kaksi on masennuksen omakohtaisesti sairastaneita ja loput ryhmäläiset ovat mielenterveyskuntoutujien omaisia (minä olen näissä molemmissa rooleissa). Luemme tehtäväkirjaa kotiläksynä ja teemme sen tehtäviä. Kolmella viikolla kirjasimme kunkin päivän mielialat (numeroilla 1-9) aamuin, päivin ja illoin. Omat lukemat ovat olleet keskiarvoltaan 3-6,3) Viime viikolla mietimme omia ajtuksiamme ja yritimme tunnistaa masennuksen aiheuttamia ajatusvääristymiä. Tällä viikolla on tarkoitus jatkaa tuntemustemme seulontaa ja miettiä tavoittelemisen arvoista tunnetilaa ja keinoa päästä siihen omalla kohdallamme. Itse olen huomannut, että väsyneenä ovat kielteiset tunteet enemmän vallalla. Lääkitys myös tekee sen, että tunneskaala on melko pieni eli lääkkeet tasaavat tunteita molemmistä laidoista, niin ilossa kuin surussa.

Aurinko on yksi merkittävä ilon tuojista ja mielialan kohottajista. Tänä aamuna heräsin 10,5h yöunilta ja verhojen takaa paljastui kirkas aurinkoinen taivas! Edellisen yön olin valvonut kokonaan ja sitä edellisenäkin nukuin vain muutaman tunnin. Viikonloppu kului melkein vetistellessä yhdessä pilviverhon kanssa. Tänään oli mieli jo pirteämpi. Soitin heti aamusta eräälle Kangasalan yhtäkkiä yksin kurssin ystävälleni ja oli ilo kuunnella hänen kerrontaansa "pohojalaasella murtehella" :). Terveisiä kaikille teille, Kangasalalla olleille, jos satutte tätä lukemaan. Päivällä olin mielenterveyskuntoutujien askartelupiirissä ja saimme rupatella siellä ystävien kesken: oikein sydämen kyllyydestä. Lounastin hyvän ystäväni, entisen työkaverini kanssa ja vaihdoimme siinä syödessämme kuulumisia. Tuollaiset tapaamiset ovat kullan arvoisia hetkiä!

Jumala on antanut minulle suuren lahjan: sydänystävän, ja hänet tapaan huomenna. Harva aikuinen varmaan enää ystävystyy niinkuin me olemme tehneet ja ystävyyttä on kestänyt kohta 30 vuotta. Se on jo pitkä aika, kohta 60v täyttävän elämässä. Tapaamme huomenna, jos Jumala suo!

Helatorstaita ja sairastelua

2009-05-21T15:14:00.005+03:00

Aurinko on paistanut koko päivän, vaikka mustat pilvet kiertävätkin taivalla. Olen ensimmäistä päivää päiväpukeissa, sitten viime lauantain. Melkein viikko on mennyt kovassa kuumeessa, yskässä ja nuhassa. Ensimmäiset vuorokaudet nukuin melkein putkeen. Vaihdoin välillä kuivia vaatteita sänkyyn ja päälleni ja taas nukuin. Sitten tuli öitä, etten saanut yskältäni nukuttua ollenkaan. Viime yönä nukuin muutaman tunnin ja aamupäivä tuntui tosi huonolta. Nyt tuntuu taas helpottavan. Istuin jo ulkona hetken ja kiertelin katselemassa kevään kasvua pihassani.

Viikko sitten maanantaina alkoi täällä masennusryhmä, joka käsittelee työkirjaa "Depressiokoulu". Viime maanantaina jouduin sitten olemaan jo poissa. Jospa selviytyisin nyt maanantaina mukaan. Ryhmä tuntui mukavalta ja ohjaaja myös. Ryhmän toimintamalli on ratkaisukeskeinen ja suuntautuminen tulevaisuuteen. Jospa niitä uusia keinoja löytyisi tähän elämän arkeen.
Luin viime viikolla melkein kokonaan Irma Karilan ja Anna-Maijan Kokon kirjan "Krooninen masennus - Mitä on tehtävissä" ja nyt aloitiin Pirkko Siltalan "Nainen ja masennus". Molemmat ovat erittäin hyviä kirjoja.
Ann-Maija Kokko pitää luennon kroonisesta masennuksesta ja sen hoidosta syksyllä Joensuussa. Olen jo ilmoittautunut sinne mukaan.

Kevät on saapunut Ylä-Karjalaan; koivut viheriöivät ja linnut visertävät. Kahtena yönä olen kuunnellut kirjosieppojen kosiviserrystä tuossa pihapuussani.

Hyvää helatorstaita ja tulevaa viikonloppua kaikille!

Myöhäisillan päivitys ja tunnustuksia

2009-05-13T22:23:00.016+03:00

Siru71

Pirena ja Pirjo

Pirena

Kiitos ystävät! Olette antaneet aivan ihania tunnustuksia!
Nyt annan nämä kaikki kolme eteenpäin: Bluelle
Johannalle
ja Amalia-mummolle

Kirjoittelen tätä yksi sormi paketissa: eikä se ihan tavallinen paketti olekaan :)
Sormen päässä on känsä ja laitoin siihen netisätä löytämäni ohjeen mukaisen hoidon. Älkää kyselkö, miltä sivulta, sillä en muista kuitenkaan. Kuitenkin ohje oli tällainen: känsän päälle laitetaan banaanin kuoripala (sisäpuoli sormea vasten) ja se sidotaan heftalla kahdeksi vuodokaudeksi siihen. Känsän pitäisi hävitä, ei heti kolmentana päivänä, mutta jonkun ajan päästä. Kerron jos tapahtuu tällainen ihme.

Tänään olen ollut mielestäni ahkera, sillä aloitin pihan haravoinnin. Naapureiden pihat jo vihertävät, mutta minä vasta aloitin paksun heinä ja lehtikerroksen siivoamisen. En näet viime syksynä jaksanut surultani paneutua minkäänlaisiin pihahommiin. Nyt sitä on sitten kaksinverroin haravoitavaa.

Olen herkutellut tässä kahtena päivänä. Eilen olin entisten työtovereiden kanssa tekemässä ja syömässä yhteistä sushi-illallista. Se oli hauskaa ja ah niin maukasta! Kiitos Apa ja te toiset!
Tänä iltana olin ystävän luona saunassa ja saunavieraille tarjottiin uuden sadon nokkoslettuja sienimuhennostäytteellä. Oi, aivan suussa sulavia! Kiitos Katriina!

Nyt sitten köllähdän tämän ison mahani kanssa yöunille. Tästä lähtien on paastottava, jotta kolesterolimittaus loppukuusta näyttäisi siedettävia lukemia. Eikä olisi pahitteeksi saada tuota vyötäröäkin joskus näkyviin.

Äitienpäivän iltana

2009-05-10T18:54:00.001+03:00

Äitienpäivä on jo illassa! Täällä paistaa aurinko ja tulee niin että suuret männyt heiluvat tuossa naapuritontilla, ikkunan takana.
Heräsin aamulla vasta klo 10:15. Puhelimessa odotti tekstiviesti: tule lounaalle puolen päivän aikaan. Ruokailu lapsuudenystäväni luona venyi tänne iltaan saakka. Ystävän kanssa on mukava olla ja viettää yhdessä sunnuntaipäivää. Poikani oli herännyt puolelta päivin ja sain häneltä onnittelut kännykän kautta. Ihanaa, että lapsi muistaa!

Luonto on vasta heräämässä täällä itä-Suomessa. Eilen huomasimme serkkuni kanssa ensimmäiset sinivuokon kukkaset pihallamme. Skillat aukaisevat myös kukkiaan ja koivuissa näkyy usvamainen viherrys.

Hyvää äitienpäivän iltaa meille kaikille!

Viikko vierähti mukavasti Kainuussa

2009-05-03T10:26:00.008+03:00

"Yhä ylös yrittää, mäelle hän kiipeää", nokipoikaa mukaellen laulelin aamuisin kiivetessäni Lukaksen kanssa Hiukan rantatörmää ylös metsikköön. Onneksi minulla oli tätä vetoapua, sillä omat jalkani eivät vapaaehtoisesti kiipeilyä harrasta :)!

Järveä peitti vielä jääkansi ja ja aurinkoinen sää houkutteli sinne vielä kävelijöitä ja hiihtäjiä. Naamarustinkini sai vähän rusketusta ja aistini herkistyivät jään rahinaan ja napsahteluun, pihkan tuoksuun ja mustarastaan liverrykseen.

Metsiköstä löytyi vielä vahvaakin lumikerrosta, mutta rantapolku oli sula ja mukavan pehmeä. Koiran hajuaisti löysi makoisia tervehdyksiä ja minä nautin luonnon rauhasta.

Paluumatkalla saattoi rauhoittua jo poseeraamaankin.

Sula kukkapenkki heloitti auringonkeltaisena.

Tulin eilen kotiin, ystävien lempeällä avustuksella! Kiitos Apa ja Iidamari!
Täälläkin oli lumet jo lähes lähteneet ja paljastaneet roskaisen pihamaan. Se, etten ollut jaksanut syksyllä paneutua pihan siivoukseen oli nyt karuna tosiasiana silmieni edessä. Onneksi nyt on mieli virkeämpi ja olo parempi, joten harava vain esiin. Polkupyöräkin oli paljastunut lumipenkasta, joten pääsen ajelulle jo ennen juhannusta!
Pitää lähteä ensituimaan apteekkiin, sillä jälkikasvu ilmestyi aamulla kuumeessa ja vatsataudissa äidin hoteisiin.

Lahja Orvokilta!

2009-05-03T10:15:00.001+03:00

Orvokki antoi näin ihanan plakaatin jo huhtikuun puolella! Päivitykset ovat kovasti myöhässä, joten laitan tämän vasta nyt näkyville. Kiitos Orvokki!

Kiitos ystäväni!

2009-04-29T16:25:00.004+03:00

Sain Liskonaiselta tämän ihanan tunnustuksen, joka sai minut oitis hyvälle mielelle!

Tunnustuksen ohjeetkin saavat paremmalle mielelle, vai mitä?

*HYVÄ BLOGI - PAREMPI MIELI -tunnustuspalkinto on tarkoitettu blogille, joka pelastaa kurjan päivän. Se naurattaa, laulattaa tai liikuttaa, ja sitä luettuaan voi vain huokaista tyytyväisenä. Hyvän blogin seurassa nälkäkin unohtuu! Hyvä blogi ei tuijota vain omaan napaansa, vaan ottaa myös muut huomioon - niinpä sen tuottama parempi mieli voi olla seurausta myös kommenttilaatikossa käydyistä keskusteluista. HYVÄ BLOGI - PAREMPI MIELI -palkintoa ei tarvitse saada jotta sen voisi antaa. Palkintoon ei liity eteenpäin jakamisen velvoittetta, vaan sen saa kuka tahansa vapaasti ottaa ja antaa milloin vain blogille, joka tällaisen tunnustuksen ansaitsee. Hyvä blogi - parempi mieli!*

Annan tämän Witty Foxille, jossa seikkailevat Foxi, Rommi ja Lisa. He ovat tuttuja parsoneita, Lotan hellässä huomassa. Heitä on aina ilo katsella videoiden välistyksellä ja lukea kisamenestyksestä.

Toinen vuosi

2009-04-29T12:14:00.001+03:00

Viime sunnuntaina täyttyi 1. vuosi rakkaani kuolemasta. Sydämeni täyttää syvä kiitollisuus menneistä yhteisistä vuosista, joita kertyi 34v. Tämä yksinäinen vuosi on ollut raskas, mutta Jumalan, läheisten ja ystävien kanssa olen selvinnyt hyvin. Kiitos myös teille blogiystäväni; olette olleet korvaamattomana apuna kommenteillanne!

Olen tällä hetkellä Sotkamossa, koiran hoitajana. Voisi myös sanoa toisinpäin, koira on hoitanut minua! Aamuiset ja iltaiset lenkit Hiukan harjulla ja muilla teillä ovat minulle suurta vaihtelua. Kotona ei juuri tule käveltyä, kuin pakolliset matkat. Eilen illalla satoi roimasti vettä ja se tekee hyvää. Rannat ovat pitkälti paljaana veden vähyyden vuoksi. Lähden käymään kaupassa ja ehkä myös kirjastossa.

Hyvää päivän jatkoa kaikille!

Tuntomerkkejä minusta

2009-04-22T10:23:00.002+03:00

Sain tuntomerkkejä haasteen Dorikselta

Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen.

1. Olen pituudeltani 163cm tai hieman lyhempi, riippuu ryhdistäni

2. Reilusti ylipainoinen

3. Minulla harmaan vihreät silmät, hymyilevä suu, ja omat harittavat hampaani

4. Hiukseni ovat harmaantuneet jo aika tasaisesti, välillä otan niihin tummia raitoja

5. Kasvoissani näkyy vain vähän ryppyjä, kiitos pullukoiden poskieni ;)

6. Punastun vieläkin, kuten nuorena

7. Minut tapaa usein farkkuihin ja t-paitaan pukeutuneena

8. Useimmiten ulkona liikkuessani, selässäni keikkuu tilkuista koottu nahkareppu

9. Olen seurallinen, mutta viihdyn kyllä yksinkin.

10. Minut voi tavata kaulassani kameralaukku tai kädessä erikokoisia pakkeja (akvarellimaalauspensseleitä, koruntekovälineitä, sukkapuikkoja ja virkkuukoukkuja)

11. Aamuvarhaisella minut voi löytää myös kylpylästä vesijuoksemasta tai avannosta, kesäisin järvien vesi alkaa olla jo liian lämpöistä virkistävään uimiseen

12. Puikkelehdin joka viikko kirjaston hyllyjen välistä ja käyn lukemasta lehtiä lehtisalissa

13. Olen likinäköinen ja hajataittoinen rillipää. Lukiessa otan lasit pois, koska lukuosa ei näytä tarpeeksi hyvin

14. Isossa päässäni(ympärys 60cm) on useinmiten huivi tai huppu, jotka suojaavat myös kaulaani. Tarpeeksi isoja hattuja ei ole löytynyt.

15. Kesäaamuna saatan kuljeksia aamuvarhaisella pihallani yöpaidassa ja paljasjaloin

16. Talvisin kuljen potkurilla tai jalan, ei niin liukkailla kevät-, kesä- ja syyskeleillä pyöräilen ja joskus harvoin olen myös auton ratissa (silloin kun autoni on pojan mukana kotosalla

17. Opiskelen Karjalan kieltä, joten voit kuulla erilaisia z,c,s, ym shuhuäänteitä tai laulunluritusta (laskettaguo brihat hebot, itshe mängyö maguomah...) ohi kulkiessasi

18. Voin myös viittoa kuurojen ystävieni kanssa

19. Talvi-iltoina, saunamatkoilla saatan heittäytyä löylyjen välissä lumihankeen ja ihailla tähtikirkkaan taivaan alla Luojan luomaa kauneutta

20. Luterilaisen kirkon penkistä, ortodoksisesta kirkosta seisomasta ja siioninvirsiseuroista minut voi myös paikallistaa iloisen värisistä vaatteistani ja korvikset korvissani ja uskon Jumalan hyväksyvän minun lapsilaumaansa, juuri tällaisena kuin olen :)))

Haastan tähän seuraavat blogiystäväni:

Tiitsan
Amalia-mummon
Harakan
Marja-Leenan
Orvokin

Haastan seuraavat blogit tähän haasteeseen:

Uusi korukauppa

2009-04-18T11:24:00.004+03:00

Airi Hietala on avannut uuden nettikorukaupan. Klikkaa alla olevaa tekstiä, niin pääset suoraan kauppaan.

Uniikkikoruja Suomen sydänmailta

Meill' on hanki ja jää,

2009-04-18T09:53:00.004+03:00

meill' on halla ja yö (Nuijamiesten marssi), vaan sivupohjassa loistaa jo kesäinen aurinko. Ulkon tuiskuttaa lunta, mutta sehän on vain vanhan lumen surma. Järripeipot ovat jo saapuneet näille korkeuksille ja nytkin niitä parveilee orapihlajapuussa. Kyllä kesä sieltä vielä tulee.

Sain Lotalta tunnustuksen. Tällainen aina ilahduttaa!
Annan tämän eteenpäin kaikille lukijoilleni, iloksi ja piristykseksi!

Alakuva on otettu linja-auton ikkunasta ja siinä näkyy meidän hankiset maastomme.

Toinen pääsiäispäivä

2009-04-13T00:58:00.003+03:00

Taas on aamuyö, eikä unta vain kuulu. Edessä on kuitenkin puhdas päivä, ei kiireitä eikä menoja. Nukun aamulla pitkään, jos nukuttaa.

Noora on järjestänyt pääsiäisarvonnan. Vielä ehtii mukaan!

Marja-Leena hauskkuutti minua tänä aamuna kissavideolla. Kannattaa käydä katsomassa; minä huomasin nauravani itsekseni aivan ääneen :)

Nyt painan pääni tyynyyn, enkä nouse ennenkuin olen nähnyt muutaman unen :)

Hyvää yötä ja rauhallista unta!

Riemullista Pääsiäistä!

2009-04-12T00:18:00.002+03:00

Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi!

Hiljainen viikko

2009-04-10T14:19:00.003+03:00

Piinaviikko(lut), Suuri viikko(ort) ja Pyhä viikko(kat), rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Olin Palmusunnuntain viikonlopun siskoni luona, Sotkamossa ja näin siellä muutamia virpojia. Itseni virvottiin keksiviikkoiltana, ystäväni ja hänen tyttärensä toimesta.

Tikkutiistaina vieraili luonani kummityttäreni perheineen. Oli mukava tavata heitä pitkästä aikaa ja varsinkin 1.5v Eppua, joka valloitti minut hymyllään.

Tiistai-iltana osallistuin seurakuntani kirkkoiltaan ja kiersin hiljentymisen polun. Alla olevat kuvat ovat tältä polulta.

Eilen oli Kiirastorstai. En jaksanut illalla lähteä kirkkoon, vaikka olisin saanut sinne kyydin useammaltakin taholta. Olin väsynyt fyyfisesti; käveltyäni päivällä useita kilometriä raskas reppu selässäni ja ruokakassi kädessäni. Väsymys oli myös psyykkistä, sillä tämä hiljainen viikko on tuonut niin monella tavoin muistoihin samaisen viikon vuoden takaa, jolloin aviopuolisioni oli vielä elossa. Katselin hänen kuvaansa ja itkin ikävääni.

Pitkäperjantai vie meidät Jeesuksen ristin juurelle, suremaan ja kaipaamaan kuollutta mestaria.
Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Jes. 53:4-5 KR33/38

Odotan Pääsiäisen iloa ja riemua, sillä hauta on tyhjä ja Kristus on ylösnoussut!

Päivien kulkua

2009-03-30T14:40:00.005+03:00

Viime viikolla torstaina kävin kävellen mielenterveyskuntoutujien askarteluryhmässä. Tein siellä pääsiäisaskarteluja huovasta, mutta jätin ne sinne kuivumaan. Kuviakaan ei ole vielä saatavilla.

Perjantaina oli hammaslääkäri, joka antoi suuren laskun myötä kauniissa punaisessa rasiassa purentatuen ylähampaisiin. Olen nukkunut nyt niiden kanssa 3 yötä, ja hyvin olen siihen sopeutunut. En tiedä purenko nyt hammasta öiseen aikaan, kun ei ole ketään kuuntelemassa. Seinän läpi naapuriin se tuskin kuuluu. Toukokuulla on hampaiden tarkistus, kait siellä sitten jotain näkyy. Kipulääkkeitä olen syönyt edelleen.

Lauantaina olin 69v päivän illanvietossa; saunomassa ja lammaspaistilla. Löylyt olivat kuumat, ja paisti mureaa! Jälkiruoka, karamellijäätelö, maistui herkulta, näin karkkilakossa olevalle. Kiitos päivänsankarille!

Lauantain Earth Hour sujui kotona kynttilöiden valossa ja dekkaria kuunnellen.

Eilinen ilta kului veljen perheen luona. Katselimme suvun vanhoja valokuvia ja yritimme tunnistaa paikkoja ja henkilöitä. Kirjoitimme tiedot kuviin, jotta jälkipolvikin ne tunnistaisi aikanaan.

Tänä iltana on kyläilyvuorossa setäni vaimoineen. Nyt on hyvä ajella ympäri Nurmesta, kun serkkupoika on käymässä siskonsa luona, tuossa seinän takana. Kauppareissutkin ovat helpot, kun ei tarvitse raahata ostoksia selkärepussa.

Tunnelukko

2009-03-23T08:41:00.005+02:00

TESTAA TUNNELUKKOSI
Tunnelukko (haitallinen varhainen skeema) on lapsuudessa tai nuoruudessa opittu haitallinen ajattelutapa, johon liittyy tiettyjä selviytymiskeinoja eli käyttäytymismalleja.

Omat, suuntaa antavat tulokseni:
Tämä on tämän hetkisen tunnetilani, ja todennäköisesti suuntaa antava käyttäytymiselleni. Vuosi sitten tulos olisi voinut painottua toisin ja taas vuoden päästä ehkä painotukset ovat toisissa tunnelukoissa.

Alistuminen
Tunnelukon voimakkuus:keskivahva

Riippuvuus
Tunnelukon voimakkuus:keskivahva

Hylkääminen
Tunnelukon voimakkuus:heikko

Tunnevaje
Tunnelukon voimakkuus:heikko

Rankaisevuus
Tunnelukon voimakkuus:keskivahva

Emotionaalinen estyneisyys
Tunnelukon voimakkuus:keskivahva

Riittämätön itsekontrolli
Tunnelukon voimakkuus:vahva

Uhrautuminen
Tunnelukon voimakkuus:vahva

Huomaa, että tunnelukon kuvaus on aina sama. Tunnelukon voimakkuus ilmaisee sen, miten hyvin kuvauksen tulisi pitää paikkaansa sinun kohdallasi. Älä kuitenkaan ota testin tulosta annettuna totuutena, vaan kysy itseltäsi miltä osin kuvaus pitää paikkaansa. Jos kuvaus ei pidä lainkaan paikkaansa, sinulla ei ole kyseistä tunnelukkoa.

Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva (tunnelukko ohjaa elämääsi voimakkaasti ja laaja-alaisesti), vahva (tunnelukko vaikuttaa merkittävästi elämääsi), keskivahva (tunnelukko vaikuttaa elämässäsi useissa tilanteissa) tai heikko (tunnelukko vaikuttaa elämässäsi harvoin).

Testin tulokset ovat suuntaa antavia. Tarkempi tunnelukkojen kartoitus vaatii laajemman kysymysaineiston ja työskentelyn tunnelukkoihin perehtyneen terapeutin kanssa.

Mikäli olet kiinnostunut työskentelemään tunnelukkojesi avaamiseksi, suosittelemme lukemaan Avaa tunnelukkosi (Young & Klosko, Kansanvalistusseura 2007, www.kvs.fi) tai työskentelemään tunnelukkoihin perehtyneen terapeutin kanssa.

Tunnelukon ammatillinen nimike on haitallinen varhainen skeema, joita on määritelty yhteensä 18. Skeematerapia on kognitiivisen psykoterapian muoto, jolla pyritään avaamaan skeemat / tunnelukot. Lue lisää skeemoista ja skeematerapiasta osoitteesta www.skeematerapia.fi

Palvelun tuotti Mentores. Copyright (c) 2008 Mentores. www.mentores.fi

Tunnustuksia ja arpavoitto

2009-03-22T09:35:00.006+02:00

Plakaatteja on tullut 1. Blue ja 2. Joulutar ja joku toinenkin sen ojensi, vaan en enää muista kuka? Jos joku muistaa tällaisen antaneensa, niin ilmoittaudu, että saan nimesi tähän!
Bluen plakaatin säännöt määräävät, minun on valittava (8) bloginpitäjää joille annan sen eteenpäin, heidän on kopioitava tunnustus, laittettava se omaan blogiinsa ja jatkettava ketjua.
Nyt jaan nämä yhdessä eli kaksi kappalein tulee tunnustuksia seuraaville:
Blue cafe, Titti, Liskonainen Tuulenpesä Harakka Sisko Kisumumma Doris50

Tätä ketujua haluaisin jatkaa vielä niin pitkään, että saisin siihen kaikki te jotka käytte täällä ja kaikki ne joissa itse käyn! Ottakaapa mukaan, jos mielistytte plakaattiin!

Sitten arpavoitto, joka tuli myös jo aikoja sitten. Doris50 lähetti minulle mahtavan paketin, jonka sisältö näkyy kuvassa. Suuret kiitokset vielä kerran!

Paketissa oli laukku, tai sitä voi käyttää reppunakin, tarjotin ja otin, omena chipsejä ja pääsiäisliina sekä ihana kisukortti!

Efexor, narskuttelua ja maitohappoja

2009-03-18T09:25:00.005+02:00

Nyt taisi löytyä syy toispuoleiseen päänsärkyyn, poskiturvotukseen ja lihaskipuihiin. Kävin eilen ensiavussa, jossa kuvattiin poskiontelot ja tulos oli puhdas. Sitten marssin kipuineni hammashoidon puolelle ja pääsin siinä samassa hammaslääkärille. Otettiin hammasrtg, joka tutkittiin tänä aamuna. Hampaat olivat kunnossa, eikä leukanivelissä ollut kulumia, vielä onneksi! Lääkäri tutki suun ja leuan lihakset ja totesi minun narskutelleen lihakseni maitohapoille. Ei, en ole stressaantunut, mutta tämä minun masennuslääkkeeni haittavaikutuksissa on lisääntyvä hampaiden narskuttelu. Olen purrut hammasta lapsuudestani asti, kiitos epätasaisten hampaitteni. Nyt tuon lääkityksen myötä on narskuttelu vain lisääntynyt ja ajanut lihakseni maitohapoille. Eihän psykiatri tätäkään uskonut Efexorin aiheuttamaksi, vaan mikäs muukaan tuon kivun nyt tuottaa. Läheisteni kuuloaisteihin on kantautunut yöllisestä elämästäni mitä kummallisimpia jurskahteluja, jotka ovat paikantuneet minun suuhuni ja hammaskalustooni. Päivisin tuota purentaa ei ole, ja itse en sitä yöllä havaitse. Kivut ovat vain nyt sitä luokkaa, että jotain tarttis tehdä!
Narskutteluvaivaan on kokeiltu erinäisiä hoitotapoja aina mielialalääkkeistä lähtien. Minulla nyt kokeillaan sitä perinteistä purentakiskoa, joka saattaa ainakin vähentää yöllistä narskuttelua. Perjantaiaamuna otetaan hampaistani malli, kiskon valmistamista varten. Väliaiaksihoitona ulehduskipulääkkeitä vain ahdetaan vatsaan ja toivotaan parasta. Jotkut lääkärit käyttävät myös lihaksia rentouttavia lääkkeitä, mutta tämä minun hammaslääkärini ei niitä suostunut antamaan. Tuossa diagnoosi ja hoitolinkissä, ylempänä,mainittiin että vaiva voisi olla mielenterveysongelmistakin johtuva. Mieliala lääkkeiden sivuvaikutuksena tulevasta narskuttelusta ei kuitenkaan mainittu mitään. Sietää siis ainakin jokaisen Efexoria käyttävän tarkkailla purentalihastensa kipuilua. Toivottavasti lääkkeen vähentäminen auttaa myös osaltaan tähän minun vaivaani.

"Minulla ei vain ole minkäänlaisia purentavaikeuksia!

Virus jyllää edelleen

2009-03-15T19:24:00.002+02:00

Päänsärkyä ja nuhaa on riittänyt tämän viikon. Kuumetta ei enää ole, mutta aivan vetämätön olo. Kävin äsken potkurin kanssa ajelemassa ja takaisin tultua olin läpimärkä ja voimaton. Ei tämä lähde nahkasta noin vain. Nenästä tulee välillä vihreitä kokkareita, joten täytynee käydä tarkistuttamassa poskiontelotkin.

Jotain sentään hyvääkin: verenpaine on laskenut normaaliin. Laskin Efexorlääkityksen viime sunnuntaina 150mg ja yllätys oli suuri, kun psykiatrikin hyväksyi sen. Hänen mielestään Efexor ei ollut aiheuttanut paineen nousua, vaan jokin stressi(?). En kyllä mielestäni ole millaan lailla stressaantunut. Jos univaikeuksia tulee voin ottaa Peratsinin käyttöön kuuriluontoisesti. Sehän minut pelasti unettomuudelta viime keväänä mieheni kuoleman jälkeen. Olin tosi tyytyväinen psykiatrilla käyntiini.

Aurinkoisia menokelejä odotellessa!

Nuhakuumetta

2009-03-09T14:15:00.003+02:00

Ei auttanut avantouinti, eikä lumipyörähtelyt sillä räkätauti iski siltikin. Viime viikolla jo heikkoa nuhaa joka viikon loppua kohden vahvistui. Lauantaina kävin saunassa, enkä meinannut jaksaa tulla sieltä pois. Sängyssä, nukkumaan menessä, laitoin kuumemittarin kainaloon ja se näytti koruttomasti totuuden 39 astetta. Kuumetta oli koko eilisen päivän, joten naistenpäivän onnittelutkin jäivät lähettämättä. Pelkäsin jo nenäliinojen loppuvan ja etsin varastosta jo vähän pehmeämpää Wc-paperia avuksi. Viime yönä hikoilin runsaasti ja tänä aamuna kuume oli poissa. Nuha ja yskä ovat edelleen voimissaan, ruoka maistuu sahajauholta torkahdellut olen tänäänkin.

Verenpaaneeni on edelleen koholla, mutta menen ke psykiatrille ja pyydän häntä vaihtamaan lääkitystä. Tiedän, että hän ei usko verenpaineeni johtuvan Efexorista, mutta minä uskon siihen. Niin myös uskovat useat tuttavani, mielisairaanhoitajat, jotka ovat työssään todenneet sen. Joissakin mielenterveystoimistoissa psykiatrit eivät edes määrää Efexoria heille, joilla on ennestään jo verenpainelääkitys.
Pitäkää peukkuja, että lääkärini uskoo minua nyt!

Toivottalen teille viruksetonta viikkoa! Minä menen nukkumaan, tai lukemaan dekkaria sänkyyn.

Kuntoilua?

2009-03-02T17:04:00.007+02:00

Vaikka pää on melkein kainalossa; särkyjen ja kivistysten takia, olen käynyt nyt pari kertaa vesijuoksussa ja avannossa. Lauantaina kävin aamulla kylpylässä ja illalla vielä kotona saunassa. Pitkästä aikaa uskaltauduin myös lumihankeen, vilvoiteltuani ensin pukuhuoneessa. Lumi oli pehmoista ja pisteli mukavasti nahkaa. Otin jälkeenpäin kuvat "hankiloikoilusta": etu- ja takapuolelta.

Ilman salamavaloa otettu kuva näyttää aivan normaalisti kehoni painaumat.

Salamavalo saa hangen "kummittelemaan" ja hangesta nousevat kokoiseni lumihahmot. En ollut uskoa silmiäni, kun katsastin otokseni. Kuva on suoraan kamerasta ja sitä ei ole muokattu mitenkään.

Mukavaa laskiaista!

2009-02-24T11:18:00.004+02:00

Kuvat on ottanut siskon poika ja niissä näkyy vauhtia ja vauhdin riemua!

Paato alkaa huomisesta tuhkakeskiviikosta ja silloin voisi alkaa myös karkkilakko! Onko mukaan tulijoita?

Persoonallisuustesti

2009-02-23T21:24:00.003+02:00

Persoonallisuustesti
Edellisten vastaustesi perusteella: Olet 100 % Impulsiivinen
Seuraava kaavio kuvaa vastaustesi sijoittumista
Ekstrovertti ------------*-------- Introvertti
Käytännöllinen ------------*-------- Intuitiivinen
Ajattelija --------------------* Tuntija
Impulsiivinen *-------------------- Harkitsija
(mmmp)
Vastaustesi perusteella seuraava luonnehdinta kuvaa persoonallisuuttasi
Olet rauhallinen, luova ja huomaavainen henkilö. Saatat usein vaikuttaa ujolta, varautuneelta tai viileältä. Sinulla on harvinainen kyky omistautua syvästi sekä ihmisille että asioille. Ihmistyyppisi ohjaa käyttäytymistään vahvoilla sisäisillä arvoilla, eikä niinkään logiikalla tai järkisyillä. Jos sinut pakotetaan toimimaan faktojen ja logiikan tasolla, sinusta syntyy vaikutelma toiselta planeetalta tulleesta olennosta. Sovellut ammatteihin, joissa voi ihmisten kanssa soveltaa empatiaa ja keskustelua. Kaltaisesi ihmiset ovat usein uskonnollisia, hengellisiä tai filosofisia, ja näkevätkin oman elämänsä matkana tai tehtävänä. Järkeilyyn taipuvaiset ihmiset saattavat pitää sinua mystikkona tai haihattelijana. Ihmistyyppisi elämää leimaa usein puolison, ”sielunkumppanin” etsintä. Etsit kaiken aikaa tasapainoa, koska kaipaat yhtä aikaa rauhaa ja yksityisyyttä, sekä kontaktia toisiin ihmisiin. Tästä syystä sinulla on taipumus vaipua alakuloisuuteen.

Testikin sen jo kertoo.....

Sivuvaikutuksia

2009-02-21T12:35:00.005+02:00

Kyse on siis lääkkeiden sivuvaikutuksista ja tässä tapauksessa Efexor depot masennuslääkkeestä. Huomasin ensi kertaa Efexorin nostavan verenpainetta, kun se tuli minulle käyttöön, joskus vuosia sitten. Silloin psykiatrini ei uskonut Efexorin verenpainetta nostavaan vaikutukseen, eikä uskonut myöskään työterveyslääkäri. Lääkkeen mukana olevassa selosteessa tästä asiasta kuitenkin kerrotaan, ja kehoitetaan Efexor lopettamaan heti, jos verenpaine kohoaa. Mitähän varten lääkärit eivät usko näitä tekstejä??? Verenpaine saatiin kuriin nostamalla verenpainelääkitystä vahvemmaksi. Nyt, jouduttuani vahventamaan Efexor depot pitoisuuden entiselle tasolle, sain to ja pe tosi ilkeitä oireita. Minua huimasi, oksetti, niskaa puristi ja diastolinen paine oli 110 mmhg. Olen ollut nyt hissukseen kotosalla ja nukkunut päiväunet sekä muuten lepäillyt sängyllä. Tänä aamuna mittasin paineen sängyssä,heti herättyäni, ja mittari näytti 150/90 sekä pulssi oli 71. En muista painajaisiakaan nähneeni, joten liian korkeat painelukemat olivat vielä mittarissa.
Masennuslääkkeen vaihtaminen tässä vaiheessa ei taida tulla kysymykseen. Tällä lääkkeellä olen kuitenkin saanut hyvän mielentasapainon. Toivottavasti verenpainekin tuosta tasaantuu. Käyn ensi viikolla verikokeissa ja sydänfilmissä ja niistä tulokset saatuani fydänhoitajalla. Mielenterveyshoitajan aika on ensi perjantaina, joten voin keskustella asiasta hänenkin kanssaan.

Sain mm laittoi aiheeseen sopivan runo Erkki Lemisen tuotannosta:

"Tulithan tuttuni taas -
maata kulkeva masennus.

Käy peremmälle vain!

Ollaan kasvotuksin ja katsellaan tätä elämää.
Varmaan sinulla jotain asiaakin jälleen on.
Katsellaan ja kuunnellaan.

Kai sitten käskemättä menet,
kun kutsumatta tulit."

Nyt opettelen kulkemaan hiljaa, ihailemaan Luojan kaunista luontoa ja lepäämään Hänen hoidossaan.

Sain kutsun aterialle ja saunaan, joten mikäpä tässä on ollessa.

Väsyttää

2009-02-20T22:30:00.003+02:00

Olen tainnut ajaa itseni taas jaksamisen äärirajoille. Viime viikko meni huonosti nukkuessa: muutama tunti yössään, pelkotilat tulivat takaisin ja jouduin lisäämään lääkitykseni entiselleen. Kävin maanantaina mtt:n sairaanhoitajalla ja nyt jatketaan taas keskusteluja viikottain. Hyvä, että tämä hoitui nyt alkutekijöissään eli en jäänyt yksin ilman apua. Ystäväni seisovat rinnallani ja pitävät yhteyttä päivittäin. Kiitos, olette aarteita elämässäni!

Herra osoita minulle tie
ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan.
Uskallettua on viipyä, ja vaarallista
on jatkaa matkaa.
Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita
minulle tie.
(Pyhän Birgitan rukous)

Tämä rukous on ollut minulle tärkeä vuosia sitten, kun olin ensimmäisen masennuksen ja uupumuksen jälkeen kuntoutuksessa Kaisankodissa. Tiedän ja tunnen Jumalan ohjaavan minua oikealle tielleen, vaikka välillä pyristelenkin vastaan ja etsin omia oikopolkujani. Olen katsonut tv ohjelmaa Löytöretki ja miettinyt oman elämni "löytöretkeä".Uskon Jumalan ohjaavan minua tässä masennuksenkin pimeällä, kivikkoisella polulla ja surun tiellä, vaikka Hän tuntuu olevan usein niin hiljaa ja näkymnättömissä. Hän hiljentää minut eteensä ja osoittaa lepopaikan. Kunpa jaksaisin rukoilla: Tapahtukoon Sinun Tahtosi omassa- ja rakkaitteni elämässä!

Hyvää Ystävänpäivää!

2009-02-14T00:28:00.001+02:00

2009-02-09T11:43:00.001+02:00

KIINNI JÄIT!!
Koska luet tätä tekstiä,niin se tarkoittaa,että sinun täytyy kommentoida minulle jotakin. Kommentoi ihan mitä itse haluat , kunhan vain teet sen.Laita tämä teksti sitten omaan blogiisi ja nappaa kiinni kaikki blogiasi lukevat. Itse jäin kiinni Puikkoterapiaa blogissa

2009-02-02T08:46:00.000+02:00

Jos olisin kouluruoka, olisin

Näkkileipä ja maito
Kannan maailman vastuuta harteillani.

Tee sinäkin
Ideakeittiön kouluruokatesti

”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä” - Aku Ankan klassista sarjista siteerataksemme. Testin perusteella kuulut siihen ihmisryhmään, joka kantaa maailman vastuuta harteillaan. Mutta ohje: pysähdy joskus miettimään, oletko jo vähän liian huolissasi, vai vain järkevä maailmaa riittävästi nähnyt konkari. Joskus liika huolenkanto, johon olet taipuvainen, voi johtaa stressivatsaan tai verenpaineeseen.

Lempikirjasi on joko Taru sormusten herrasta tai Sinuhe egyptiläinen. Pidät muutenkin lukemisesta ja kirjan vieressä höyryää usein kupillinen vihreää teetä.

Jos saamme suositella: katso muutama Monty Pythonin pitkä elokuva. Niissä on kaipaamaasi historiaa, mutta opit myös nauramaan huolillesi. Ja jos ne ovat liian möykkääviä tai junttimaisia juuri sinulle, hae kirjastosta Woody Allenin esseekokoelma. Saattaisit tykätä.

Rauhaisaa sunnuntaipäivää!

2009-02-01T11:58:00.002+02:00

More Cool New Good Sunday Graphics at NewGraphicMyspace.Com

Katselin ja kuuntelin virtuaalikirkkoa Oulusta netin kautta. Siellä piispa Samuel Salmi, papiston kanssa, vihki uusia pappeja Oulun hiippakunnan palvelukseen.

Pakkanen on laskenut eilisistä -25 asteen lukemista -6,3 asteeseen. Taivas on pilvinen, joten sitä eilistä kaunista auringonpaistettakaan ei näy. Kyllä aurinkoinen päivä kummasti vain piristäisi!

Valokuvahaaste

2009-01-29T12:50:00.003+02:00

Neljännen kansion neljäs kuva
Tämä on vastaus Siskolta saamaani haasteeseen!
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Joku viikko sitten ystäväni tuli käymään luonani kameransa kanssa; tarkoituksena valokuvauttaa itseään. Hänellä, niinkuin minullakin on se ongelma, että me käytämme kameraa, mutta kukaan ei ota kuvia meistä. Niinpä vaihdoimme kameroita ja kuvasimme toisiamme :)

Lähetän tämän haasteen Seijap:n, Tupunan, Letun ja Kaisan blogeihin.

Uusi sivupohja

2009-01-27T12:17:00.004+02:00

Näyttääkö liian hempeältä? Itse tykästyin tähän; romantikko kun olen enneagrammin mukaan. Voi Kyllä olla, että kyllästyn tähän itse piankin ja vaihdan uuteen :). Sivupohja on Satumaa Keisarin uusista vaatteista

Soilikki ei todellakaan vielä tälle keväälle kuki, vaan tämä on viime kevään otoksia.

Tämän vuoden ensimmäinen!

2009-01-26T08:26:00.002+02:00

Tunnustus,
jonka antoi Doris50

Tunnustus on tarkoitus jakaa eteenpäin henkilöille, joita pitää tärkeinä, inspiroivina ja kannustavina itselleen.

Annan tämän ensimmäisenä Doris50, takaisin. Sitten tämän saa Harakka, Liskonainen, Marja-Leena, AnniTanni, ja ennenkaikke teille kahdelle: Iidamari ja Korutaiteilija

Voitto kotiin

2009-01-25T09:33:00.005+02:00

Voitin vuodenvaihteen arvonnassa tällaista kivaa

Kalenteri pöydälleni on enemmän kuin tarpeen ja valokuvat siinä ovat kauniita! Työpöytä pitää vain ensin siivota, jotta siitä kalenterin löytää. Purkkapussia on verotettu joka ruokailun jälkeen. Kirjan luin heti läpi ja joka aamu otan sieltä peukalotuntumalla lorun itselleni iloksi.

Tämän aamun loru:

ORAVALLA PUUSSA
Oravalla puussa
käpy oli suussa.
Askeleita kuuli,
Halli-koiraks luuli.
Hyppäs männyn oksalle,
loukkaus pienen jalkansa
sekä pitkän, pitkän pörröhännän.

Kiitos Doris50, tämä on aivan ihana arpajaisvoitto!

Pakkasta tammikuussa 09 oli -24 astetta

2009-01-17T11:22:00.003+02:00

Ystäväni korublogi

2009-01-14T08:54:00.002+02:00

Ystäväni perusti uuden korublogin Apan Koru. Ihania, itsetehtyjä koruja hopeasta, helmistä, pronssista ja messingistä.
Hänellä on taito hyppysissä!

Tartuntoja

2009-01-14T07:19:00.003+02:00

Pisaroita on liikkeellä muutoinkin kuin veden ja lumen muodossa. Toissapäivänä iski ääretön väsymys ja eilen vilusti ja väsytti. Nenä on tukossa ja toiseen korvaan pistää. Ei auttanut avantouintikaan tähän tartuntaan. Toivottavasti menee äkkiä ohi!

Kuntoilu jäi vielä ajatuksen asteelle. Päätin kuitenkin aloittaa irti suklaasta ja karkeista kamppanjan. Viime vuonna paastosin niistä pääsiäiseen asti ja nyt voisin pyrkiä samaan.

Kuntoiluhaaste

2009-01-12T20:38:00.005+02:00

KUNTOILUHAASTE!
Kuulostaapa komialta, Sirppis innostui minun kuntoilun aloittamisesta niin paljon että, ehdotti tätä "vapaa muotoista" haastetta.

TEE PIENI PÄÄTÖS PÄIVÄSSÄ!
En halua asettaa mitään paineita teille, jokainen toimii oman kuntonsa-omantuntonsa myötä. Aikaisemmin puhuttiin "aikuisiän tai vanhuuden sokeritaudista". Nykyään sairastumisvaarassa ovat yhä nuoremmat ikäluokat jopa lapset ja nuoret-ylipainon lisääntyessä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Terveelliset elintavat lisäävät hyvinvointiasi ja elämänlaatua tässä ja nyt.
Uusi vuosi ja uudet tavat, olipa päätöksesi käyttää portaita hissin asemasta, kävellä työmatka tai pysäkin väli se on aina sinun oman itsesi parhaaksi. Pienistä puroista kasvaa suuret joet.
Kerro omassa blogissasi mikä on sinun päätöksesi ja kuinka siinä edistyt!
Haastan mukaan; Liskonaisen
Marja-Leenan
Amalia

Jaathan haasteen kolmelle blogi-ystävällesi.

HAASTEEN VASTAANOTTAJAT, KOMMENTOIKAA myös TÄNNE KIITOS!

Oma päätökseni, joka alkaa tällä hetkellä ja tässä:

Sauvat pois nurkasta ja kävelemään

Miljoona halausta!

2009-01-12T20:20:00.004+02:00

Sirppis,Anne ja Nasu muisti minua ihanalla haliviestillä.

Sinun on jatkettava tämän viestin kulkua. Eli

Tämä on pieni testi, jotta näet kuinka monta ystävää löydät.
Ok, ja menoksi…!

Lähetä viesti eteenpäin, heti sen saatuasi, vähintään kymmenelle henkilölle, myös hänelle jolta viestin sait.

*Hali* *Hali* *Hali* *Hali* *Hali*

*Hali* *Hali* *Hali* *Hali**

ISOHALI*

SINUA ON JUURI HALATTU !

Niinpä, etkä tällä kertaa päässyt karkuun !

Joten halaa kaikkia ketä tunnet !

Halaa ystäviäsi ja vihamiehiäsi, halaa kaikkia !

Halaus voi merkitä niin paljon yhdellä kertaa.

Se voi tarkoittaa Rakkautta, Ystävyyttä, Mukavuutta tai ihan mitä vaan.

Ainoa mitä voin sanoa on se, että se taatusti ilahduttaa jonkun päivää,

ja hei !

*Me kaikki tarvitsemme halauksen silloin tällöin !!*

Joten lähetä tämä eteenpäin !

Joskus se halaus tulee todella oikealla hetkellä ja juuri sitä tarvitsevalle ! !

*HALAILLAAN ! ! ! ! ! ! !*

Kaikki blogilistallani olijat ja tätä haastetta lukevat saavat haleja ja

voivat halutessaan ottaa Miljoona halia -haasteen mukaansa, olkaa hyvät!

Tästä alkaa halisota !

Matkoilla

2009-01-09T18:01:00.001+02:00

Olin uudenvuoden ja loppiaisen seudun sukuloimassa. Ensin matkustin bussilla Sotkamoon siskon luo ja tapasin siellä suvun nuoria ja lapsia, joista tässä ikkunan läpi otetussa kuvassa on muutama mäenlaskussa. Mukavaa oli, sillä nuorten ja lasten into tarttuu vanhaankin, aivankuin nuorentuisi itsekin! Kiitos siskolleni, langolleni ja teidän jälkikasvullenne kestityksestä, yhteisistä sauna-, kirpputori-, kauppareissuista ja erityisesti yhdessäolosta!

Loppiaisen seutuun vierailin Jyväskylässä poikani luona, siivous ja kauppareissulla. Äidit ne pitävät poikiensa huushollit kunnossa, vaikka oma mökki onkin sekaisin.

Tein tämän päivityksen suoraan Picassasta ja se onnistui. Kiitos Siru vinkistä!

Ystäväni muistolle!

2009-01-09T15:21:00.003+02:00

"Huokuvat sireeninkukat huoneessa tuoksuaan.
Katettu on pöytä kaunis. Sinua juhlitaan.

Laulu soi peltojen yllä. Niityllä vihertää.
Vapaana solisee joki. Lähtivät lumi ja jää.

Hentoje taimia täynnä tänään on muheva maa.
Tullut on aikasi laulaa, iloita uskaltaa.

Ilo kuin lähteiden vesi pulppuaa sinussa.
Kaikkien vaiheittesi yllä on valoa." (Anna-Mari Kaskinen)

Rakas ystäväni! Synnyit kesän kauneimpaan aikaan 69,5 vuotta sitten Karjalan laulumailla. Jumala lahjoitti sinulle rakkauden kaikkeen kauniiseen; kedon kukkiin, linnun lauluun ja taidon tehdä itse kaunista; käsitöitä,kukkatarhoja ja monenlaisia ruokia sekä leivonnaisia katettuna kainiisti esille. Viimeiset jouluksi kasvattamasi kukkivat kielot koristivat olohuoneesi pöytää. Sait myös rakkauden lähimmäisiin ja vähimmistä välittämiseen.Tiedonjasnosi oli ehtymätön aina viime päiviisi asti.

Me ystävät menetimme sinussa ainutlaatuisen ihmisen. Olit luotettava ystävä, joka säilytit yhteydenpitosi vuodesta toiseen. Saimme iloita huumoristasi, tarinoistasi ja muisteloistasi, joita sinulla oli ehtymätön määrä. Sinulla oli viehättävä tapa muistaa meitä yllättävillä lahjoilla, joita vain sinä kekseliäisyydessäsi osasit antaa. Puhelusi tulivat juuri oikealla hetkellä, aivankuin sinulla olisi ollut joku ylimääräinen aisti, jolla sinä tutkailit ympärisöä. Olit kuin Jumalan lähettämä enkeli ihmisen hahmossa, sinä jaksoit kuunnella ja osasit antaa oikeat lohduttavat sanasi. Sinä kannoit meitä ja läheisiämme rukouksin Taivaallisen Isän eteen.

Huomenna sinut siunataan Jumalan huomaan, rakkaitten ja läheisten läsnäollessa.

"Sinä olet vahva, vapaa lentämään
yli kaiken menneen jähmettyneen jään" (Anne-Mari Kaskinen)

Siunausta uuteen vuoteen!

2008-12-31T12:20:00.001+02:00

Joulu tuli meillekin

2008-12-26T10:53:00.009+02:00

Nyt se on todistettu: joulu tulee, vaikka sen eteen ei tee mitään! En pystynyt siivoamaan, laiskuus ja lamaannus iski totaalisesti. Leivonnat jäivät aikaisemman talkoopäivän varaan, ja piparit ostettiin kaupasta. Täytekakkau saapui joululahjaksi, yllätyksenä, Joensuusta asti. Sen verran sain aattoiltana siivottua, että raivasin huoneen ja keittiön pöydät ja laitoin niille kynttilät ja joululiinat. Kuusi pätkittiin tyvestä ja latvasta ja nostettiin koristeltuna halkolaatikon päälle. Siitä se on helppo pätkiä joulun jälkeen suoraan uuniin. Tiskipöydän siivosin eilen aanuna, joulukirkon jälkeen ja lattiat lakaisin sieltä missä näytti pyörivän suurinpia pölykasoja. Tehdään siivous sitten joulun jälkeen, jos jaksetaan.

Joulun lapsi kolkutti oveeni ja astui sisään siunauskappelin aattohartaudessa. Hän toi viestin haudan takaa, iäisyyteen siirtyneiltä rakkailtani. Hän siunasi joulun sanomalla kirkkokuoron psalmitekstissä ja jouluevankeliumissa: Kristus syntyi, kiittäkää!

Immanuel - Jumala kanssamme

2008-12-24T23:17:00.003+02:00

Immanuel-jouludraama esitettiin Nurmeksessa aatonaattona 20. kerran. Näytelmän käsikirjoitus on Eeva Vainion ja musiikin on säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen. Juhlanäytännon ohjasi Juha Iso-Aho.

Lisää kuviani näytlmästä näet täältä.

Jeesus-lapsi syntyy uudelleen!

2008-12-22T14:32:00.006+02:00

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
ja sanaton on sydämeni kieli.
Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.
Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa,
kun yhtä puhdas itse olla voisin.
Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa
kuin harras sävel sisälläni soisi.
Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö, sen syvä rauhaa leijuu sisimpään
kuin oisin osa suurta kaikkeutta.
Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,
vaan mieleni on täynnä kirkkautta.
Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

Rauhallista ja siunattua joulujuhlaa teille kaikille!

Kuvataideleirillä

2008-12-14T18:09:00.015+02:00

Olipa mukava leikitellä väreillä. Osa töistä on tehty vesiväreillä ja osa pastelliliiduilla.